Peruskorjattua Eduskuntataloa esiteltiin tiistaina ensimmäistä kertaa medialle. Isoja muutoksia on tehty muun muassa talon pääaulassa, josta on nyt poistettu palvelutiskit ja turvatarkastuslaitteet.
– Yksi periaate peruskorjauksen aikana oli, että tämä palautetaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä, ja se tässä on onnistuttu tekemään, kertoo eduskunnan apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg .
Aulan värimaailma on muutettu sameasta kellertävän vihreästä viileäksi. Vaaleiden värien avulla aulaan on haluttu saada lisää valoa ja viedä tunnelmaa lähemmäksi arkkitehti J. S. Sirénin näkemystä 1900-luvun alkupuolelta.
Intendentti Liisa Lindgren kertoo, että remonttia edeltävät värit olivat valikoituneet aulaan 1980-luvulla tehdyn peruskorjauksen yhteydessä. Kokonaan tunkkaisesta tunnelmasta ei kuitenkaan voi syyttää silloista suunnittelua, vaan värit olivat kellastuneet vuosien varrella ja niitä oli tummentanut muun muassa tupakointi.
– Mutta se 1980-luvun peruskorjauksen värimaailma on kyllä ollut sameampi. Nyt on menty kohti siréniläistä, Lindgren kertoo.
Yksi iso muutos Eduskuntatalon aulassa on se, että Mannerheimintien suuntaan laskeutuvien isojen graniittiportaiden yläpäässä olevaa pääovea käytetään jatkossa entistä harvemmin. Ovi avataan ainoastaan, kun taloon saapuu vierailulle toisen maan valtionpäämies.
Milloin tämän voidaan odottaa tapahtuvan seuraavan kerran? Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoo, että tarkkaa päivämäärää hän ei muista, mutta syksyn kuluessa vierailulle odotetaan joka tapauksessa useita valtionpäämiehiä.
– Se on ehkä sellainen kakkosvaltiosali nyt, Rauhio arvioi uudistunutta aulaa.
Kansanedustajat aloittavat syysistuntokauden uusituissa tiloissa ensi viikon tiistaina 5.9. Kaikki Eduskunnan kiinteistöt Pikkuparlamenttia lukuun ottamatta on nyt peruskorjattu kokonaan. Piha-alueiden kunnostus jatkuu vielä.
FAKTA
Eduskunnan kiinteistöjen peruskorjaus ja sen suunnittelu kesti kaikkinensa noin kymmenen vuotta.
Vuonna 1931 rakennetun, arkkitehti J.S. Sirénin suunnitteleman Eduskuntatalon lisäksi korjauksia on tehty neljään muuhun maanpäälliseen rakennukseen ja maanalaisiin tiloihin.
Työt suoritettiin lähes kokonaan kotimaisella työvoimalla, ja siihen on osallistunut konservointipajoja eri puolilta Suomea.
Peruskorjausten alustava kustannusarvio on 272 miljoonaa euroa, josta Eduskuntatalon osuus on 125 miljoonaa.
Eduskuntatalon peruskorjauksesta vastasi rakennusyhtiö Lemminkäinen Talo Oy.
Anna Humalamäki
