Edus­kun­ta väit­te­li kii­vaas­ti vien­ti­ve­toi­ses­ta työ­mark­ki­na­mal­lis­ta – "Työe­lä­män tak­siuu­dis­tuk­ses­ta" seuraa "ta­sa-ar­von ta­ka­tal­vi"

Työministeri Arto Satonen (kok.) on perustellut lakiesitystä tarpeella vahvistaa valtakunnansovittelijan roolia työriitatilanteissa. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen
Työministeri Arto Satonen (kok.) on perustellut lakiesitystä tarpeella vahvistaa valtakunnansovittelijan roolia työriitatilanteissa. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Eduskunta väitteli keskiviikkona kiivaasti vientivetoisesta työmarkkinamallista, kun hallituksen lakiesityksestä käytiin lähetekeskustelu.

Vientivetoinen työmarkkinamalli on herättänyt paljon keskustelua, kun etenkin naisvaltaisten julkisen sektorin alojen palkansaajajärjestöt ovat ennakoineet lain tuomitsevan alat ikuiseen palkkakuoppaan.

Työministeri Arto Satonen (kok.) on perustellut lakiesitystä tarpeella vahvistaa valtakunnansovittelijan roolia työriitatilanteissa. Satosen mukaan laki antaisi valtakunnansovittelijalle vahvemman selkänojan puolustaa työmarkkinoita turvaavia käytänteitä, kuten yleistä linjaa ja viennin päänavausta.

Käytännössä lakiesityksellä pyritään välttämään jatkossa sellaiset tilanteet kuin toissa vuonna, jolloin sovittelulautakunta antoi poikkeuksellisesti kunta-alan työntekijöille vientialojen palkkaratkaisua paremman sovitteluratkaisun.

Hallituksen esitys sai osakseen täystyrmäyksen oppositiolta, jossa lain katsottiin laittavan käsiraudat valtakunnansovittelijalle, kuten Timo Suhonen (sd.) asian ilmaisi.

– Tässä Orpon hallitus puuttuu lailla palkanmuodostukseen, joka on ollut yleensä työmarkkinaosapuolten keskinäisesti sovittava asia. Erityisesti tämä vaikuttaa naispalkkaisilla aloilla ja hyvin haitallisesti, koska palkkakehitystä ei voida viedä työehtosopimuskierroksella eteenpäin, Lauri Lyly (sd.) sanoi.

– Isoin uhka on se, että meillä palkkakuoppaan putoavat muun muassa päiväkotien työntekijät, opettajat, hoitajat, sotilaat ja poliisit, joiden työtä tarvitaan tässä yhteiskunnassa enemmän kuin aikoihin. Samalla hallitus rampauttaa valtakunnansovittelijan toimintaa ja palkkaerot lisääntyvät, Olga Oinas-Panuma (kesk.) painotti.

"Naisvaltaiset alat polvilleen"

Oppositiossa hallituksen esitys nähtiin ennen muuta hyökkäykseksi naisvaltaisia aloja kohtaan.

– Arvoisa ministeri, vaikka te kuinka puhutte täällä mustaa valkoiseksi, niin kyllä tämän lakiesityksen tarkoitus on aivan täysin selvä: se on naisvaltaisten alojen palkkakuopan syventäminen, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoi ministeri Satoselle.

– Ministeri Satonen, kyllä te olette nyt pahemman kerran suomalaisten palkansaajien ja aivan erityisesti naisten kimpussa – törkeällä tavalla. Olette laittamassa naisvaltaisia aloja polvilleen: opettajia ja hoitajia, varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Mutta myös unohdetaan, että ei tämä koske ainoastaan julkisen sektorin työntekijöitä. Siellä on kaupan myyjät, tarjoilijat, siellä on rakentajat, kuljettajat. Kaikki nämä aiotte nyt betonoida lain voimalla, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi.

"Hallitus kylvää hämminkiä työelämään"

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen piti vientivetoista työmarkkinamallia epäoikeudenmukaisena ja kantoi huolta siitä, että lakiesityksellään hallitus kylvää hämminkiä työelämään.

– Luottamusta tai sopua ei tällä lailla nähdäkseni rakenneta, ja pelkäänpä, että kun tällä tavalla sidotaan sovittelijan kädet, sotketaan edelleen tulevia palkkaneuvotteluja, aiheutetaan uusia riitoja ja uusia lakkoja. Tätä Suomi ei tarvitse. Suosittelen, että vedätte tämän esityksen pois, Kaikkonen sanoi.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen puolestaan oli huolissaan lakiesityksen vaikutuksista henkilöstön saamiseen julkiselle sektorille.

– Erityisesti sote-alalla on jo nyt vaikea saada nuoria alalle, ja tämä tulee vaikeuttamaan sitä entisestään, Kurvinen painotti.

Oppositiosta luonnehdittiin lakiesitystä myös muun muassa "työelämän taksiuudistukseksi", jonka myötä luvassa on "tasa-arvon takatalvi".

Satonen kiisti väitteet

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä perusteli vientivetoisen työmarkkinamallin tarvetta Suomen julkisen talouden tilanteella.

– Kenen mielestä julkisella sektorilla voi olla toistuvasti ja jatkuvasti korkeammat palkankorotukset kuin vientisektorilla? Toistuvasti ja jatkuvasti. Jos jonkun mielestä siellä voi olla toistuvasti ja jatkuvasti korkeammat palkankorotukset, kerrotteko, millä rahalla ne palkankorotukset maksetaan, kun julkinen talous on muutenkin valtavissa ongelmissa? Mäkelä kysyi.

Työministeri Satonen torjui vastauspuheenvuorossaan opposition taajaan toistuneet väitteet siitä, että vientivetoinen työmarkkinamalli johtaisi jotkut alat ikuiseen palkkakuoppaan.

– Ei todellakaan johda. Katsokaa nyt vaikka varhaiskasvatusta. Helsingin kaupunki maksaa tänäkin päivänä selvästi enemmän varhaiskasvatuksen palkkoja kuin mitä työehtosopimuksilla on sovittu, ja se maksaa niitä sen takia, että ne muuten eivät saa niitä tärkeitä varhaiskasvatuksen ammattilaisia, Satonen vastasi.

– Työmarkkinat ovat markkinat, eli työmarkkinoilla tapahtuu niin, että jos työvoimasta on pulaa, niin palkat nousevat riippumatta siitä, minkälainen järjestelmä meillä on, hän jatkoi.

Ilmoita asiavirheestä