Hallituspuolueiden rivit eivät ole aivan suorassa myöskään niin sanotun käännytyslain eduskuntakäsittelyssä alkoholilain lisäksi. RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson on todennut, että perustuslakivaliokunnan kannanotolla tulee olemaan erittäin ratkaiseva merkitys, kun puolue muodostaa lopullisen kantansa lakiehdotukseen. Hän kertoi asiasta ministeriryhmän tiedotteessa tiistaina.
Eva Biaudet (r.) sanoi jo eduskunnan lähetekeskustelussa keskiviikkona yhtyvänsä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian toimiston edustajan Annika Sandlundin kantaan, jonka mukaan push backia eli käännytystä ei pidä laillistaa.
– Mikään ei viittaa siihen, että tämä lakiesitys edes pysäyttää hybridivaikuttamista. Ainoat, jotka tässä tulevat kärsimään, ovat ne haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, Biaudet sanoi.
RKP:n edustajilla on vapaat kädet, kun lakiesityksestä äänestetään.
Vasemmistoliitto on jo kertonut vastustavansa esitystä. SDP:ssä, keskustassa ja vihreissä odotetaan niin ikään perustuslakivaliokunnan kantaa.
Muun muassa vihreiden Oras Tynkkynen kuului keskiviikon keskustelussa epäilevimmin lakiesitykseen suhtautuviin edustajiin.
– Perustuslain kunnioittamisen ja varjelemisen pitäisi olla meille kaikille tässä salissa yhteinen. Jos nyt tässä tilanteessa katsotaan perustelluksi venyttää perustuslain rajoja, herää kysymys, mitä saattaa olla edessä seuraavaksi.
Käännytyslailla halutaan tarvittaessa estää maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun, elleivät maahan pyrkivät henkilöt ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa tai vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen tai kidutuksen kohteeksi palautuksen jälkeen.
Kyseessä on poikkeuslaki, joten esityksellä pitää olla eduskunnassa viiden kuudesosan tuki. Se tarvitsee siis tukea myös oppositiosta.
"Huolellisesti arvioidaan"
Muutoin eduskunta alkoi käsitellä esitystä rauhallisesti ilman suuria tunneryöppyjä. Ennen kaikkea perustuslakivaliokunnalle, mutta myös mietinnön tekevälle hallintovaliokunnalle toivottiin riittävästi aikaa ja työrauhaa perata esitys perin pohjin. Lakiesityksessäkin todetaan. että se on jännitteinen perustuslain ja ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa, erityisesti palautuskiellon osalta.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) sanoi, että valiokunta tulee huolellisesti arvioimaan, onko esitys hyväksyttävissä hallituksen esittämällä tavalla rajattuna poikkeuksena perustuslakiin.
Hallitukselta kyseltiin myös halukkuutta tehdä esitykseen muutoksia, jos valiokunnissa nähdään se tarpeelliseksi. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) lupasi, että korjaustarpeita ainakin "katsotaan".
– On selvää, että eduskunta saa kaiken sen ajan, mitä se tarvitsee, mutta toivon silti, että työskentely on ripeää. Jos korjaustarpeita ilmenee, niitä katsomme yhdessä, Orpo sanoi.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman peräsi kansanedustajille tietoja viranomaisten uhka-arvioista ja tiedustelutiedosta, joihin käännytyslaki perustuu, vaikka he eivät kuuluisikaan keskeisiin valiokuntiin. Se mahdollistettiin, kun Nato-jäsenyyttä käsiteltiin eduskunnassa.
– Voin luvata, että eduskunta saa kaiken tarvitsemansa tiedon, ja mikäli sellaista tiedontarvetta on, jota Nato-prosessissa käytettiin, tämä varmasti on järjestettävissä, sanoi sisäministeri Mari Rantanen (ps.).