Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai perjantaina valmiiksi suurta huomiota saaneen työrauhalainsäädäntöä koskevan mietintönsä. Valiokunta puoltaa työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevan sääntelyn hyväksymistä muutettuna.
Mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta. SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat esittävät vastalauseessaan lakkolakien hylkäämistä. Lisäksi myös keskusta jätti mietintöön oman vastalauseensa.
Poliittisia lakkoja rajoittavat lait on hallituksen esityksen mukaan tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2024, mutta valiokunta katsoo mietinnössään, ettei estettä lakien voimaantulon aikaistamiselle ole.
Lakien voimaantulon ajankohdasta on kevään mittaan käyty vilkasta keskustelua, kun oppositiopuolueiden edustajat ovat kokeneet, että hallituspuolueiden edustajat ovat kiirehtineet asian käsittelyä ja lainsäädännön voimaantuloa kevään mittaan nähtyjen poliittisten lakkojen rajoittamiseksi.
Aikaisemmin keväällä arvioitiin, että hallitus saattaisi saada lait voimaan jo vappuna, mutta pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi kuluvan kuun alussa ettei näin tule tapahtumaan. Hän piti ajatusta lakkojen voimaantulosta vappuna "turhana provokaationa".
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan Saara-Sofia Sirénin (kok.) mukaan lakien voimaantulopäivämäärä määritellään valtioneuvostossa.
– Tarkan voimantulopäivän määrittäminen on tämän lainsäädäntöprosessin viimeinen vaihe, Sirén sanoi tiedotustilaisuudessa.
"Vapun yli menee varmasti"
Valiokunnan mietinnön valmistumisen jälkeen asia siirtyy seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn.
Asiaa on määrä käsitellä eduskunnan suuressa salissa seuraavan kerran ensi keskiviikkona. Asian toinen käsittely voidaan järjestää aikaisintaan kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä käsittelystä, joten on epätodennäköistä, että eduskunta saisi käsittelyään valmiiksi ennen vappua.
Eduskunnalla on istuntovaraus vappuaatolle, mutta perjantaina ei ollut vielä tietoa siitä, järjestetäänkö tuolloin täysistuntoa.
Työministeri Arto Satonen (kok.) oli perjantaina tyytyväinen siihen, että työrauhalainsäädäntö on menossa suunnitellusti eteenpäin. Hänen mukaansa on yleinen käytäntö, että kun laki on saatu valmiiksi, se tulee sen jälkeen varsin pian voimaan. Hän ei kuitenkaan ottanut kantaa päivämääriin.
– Vapun yli menee varmasti, Satonen sanoi STT:lle eduskunnassa.
"Suhteettoman rajuja muutoksia"
SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat katsoivat tiedotteessaan, että hallituksen esittämät lakimuutokset ovat suhteettoman rajuja tilanteessa, jossa lakkojen määrä Suomessa on erittäin vähäinen. Poliittisten lakkojen rajoittaminen 24 tuntiin on oppositioedustajien mielestä kohtuutonta.
– Hallitus tavoittelee lakiuudistuksella itseensä ja erityisesti ajamiinsa asioihin kohdistuvan arvostelun rajoittamista. Tämä on kummallista etenkin siksi, että Suomessa poliittisia lakkoja on järjestetty harvoin, oppositioedustajat kirjoittavat.
Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) moitti tiedotustilaisuudessa kovin sanoin hallituksen työrauhalainsäädäntöä ja sen valmisteluprosessia.
– Tämä on poikkeuksellisen raju ja täysin yksipuolisesti tehty lainsäädäntöpaketti. Kun tämä oli hallitusohjelmaan kirjoitettu lopputuloksen osalta täysin yksiselitteisesti, niin prosessin aikana siihen on ollut todella vaikea saada mitään oleellisia muutoksia, Lyly sanoi.
Lyly tyrmäsi puheet siitä, että lainsäädännön muutoksilla Suomi siirtyy muiden Pohjoismaiden suuntaan.
– Missään muussa Pohjoismaassa ei ole myötätuntotyötaisteluja tai poliittisia lakkoja rajoitettu lainkaan, Lyly sanoi.
"Suomi ILO:n tarkkailuluokalle"
Lylyn mukaan lainsäädännön valmisteluprosessissa rikottiin vuosikymmeniä voimassa ollutta periaatetta, että työmarkkinoita koskevasta lainsäädännöstä neuvotellaan kolmikantaisesti työntekijöiden, työnantajien ja valtiovallan kesken.
Lylyn mukaan nyt toteutettavat lakko-oikeuden rajoitukset ovat ongelmallisia myös Suomen kansainvälisten velvoitteiden – ennen muuta Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten – näkökulmasta.
– Tämä varmasti johtaa siihen, että ILO:n valvontakäytännössä Suomi joutuu tarkkailuluokalle. Suomi on ollut mallioppilas tähän asti, Lyly sanoi.
Lylyn mukaan Ruotsissa on pohjoismaisessa vertailussa vähiten lakkoja, mikä johtuu siitä, että maassa on panostettu osapuolten väliseen vuorovaikutukseen työpaikoilla muun muassa siten, että henkilöstöllä on edustajansa yritysten hallituksissa.
Lylyn mukaan Suomessa olisi pitänyt nyt toteutettavien toimien sijasta ottaa mallia Ruotsista.
– Meidän väittämämme on, että toisenlaisilla toimilla oltaisiin päästy samaan tilanteeseen kuin Ruotsissa, ei näillä kiristyksillä, Lyly sanoi.
Ay-liikkeeltä täystyrmäys
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kritisoi mietintöä siitä, että "siinä ohitettiin palkansaajien huolet täysin". Hänen mukaansa Suomen työrauhalainsäädäntöä ollaan nyt uudistamassa pelkästään työnantajien halujen mukaan.
Tämä saattaa myös entisestään vaikeuttaa neuvottelujen saamista käyntiin Suomen uudesta työmarkkinamallista, jota hallitus tavoittelee.
– Mietinnön sisältö on pettymys. SAK oli toivonut tasapainottavia muutoksia esitykseen, Eloranta sanoo SAK:n tiedotteessa.
– Tässä muodossa lakiesitys tarkoittaa, että paikallista sopimista koskevaan lainsäädäntöön vaaditaan entistä vahvempaa palkansaajien tavoitteiden huomiointia, jotta neuvottelut työmarkkinamallista voivat alkaa.
SAK:n näkemyksen mukaan lakiesitys on poikkeuksellisen raju ja heikentää työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työehtoihinsa sekä osoittaa mieltään työntekijävastaista politiikkaa kohtaan.
Myös Teollisuusliitto antaa valiokunnan mietinnölle sapiskaa.
– Lakko-oikeuden rajoittaminen mietinnössä esitetyllä tavalla heikentää pysyvästi työntekijöiden mahdollisuuksia parantaa työehtojaan ja palkkaustaan, puheenjohtaja Riku Aalto sanoo Teollisuusliiton tiedotteessa.
Hän uskoo, että poliittisen lakko-oikeuden rajaamista tullaan hyödyntämään hallituksen muiden työelämää koskevien lakien läpiviemisessä.
Ay-pomo maalailee piruja seinille myös mahdollisista uusista lakihankkeista.
– Tätäkin hallituskautta on jäljellä vielä kolme vuotta. Poliittisen lakko-oikeuden rajaamisen myötä hallituksella on vapaat kädet esimerkiksi pidentää työaikaa tai leikata palkkaa, Aalto näkee.
Poliittisten lakkojen kesto enintään 24 tuntiin
Työrauhalainsäädännön muutoksilla muun muassa rajoitetaan poliittisten lakkojen kesto enintään 24 tuntiin ja muiden poliittisten työtaistelutoimien kesto enintään kahteen viikkoon. Myös tukilakkoja rajoitettaisiin.
Samalla työrauhan rikkomisesta tuomittavia hyvityssakkoja korotettaisiin tuntuvasti. Lisäksi työntekijälle voitaisiin jatkossa määrätä 200 euron hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi.
Valiokunta ehdottaa mietinnössään joitakin sanamuotojen täsmennyksiä ja tarkistuksia hallituksen esityksen poliittisia työtaisteluita ja myötätuntotyötaisteluita koskeviin säännöksiin.
Poliittisia työtaisteluita koskevaan sääntelyyn valiokunta ehdottaa lisättäväksi 12 kuukauden aikarajan, jonka kuluttua työtaistelun toimeenpaneva yhdistys voi jatkaa aiemmin järjestämäänsä poliittista työtaistelua saman tavoitteen saavuttamiseksi.
Lisäksi valiokunta ehdottaa täydennettäväksi edellytyksiä, joiden mukaan työnantaja voi kuitata lainvastaiseksi todettuun työnseisaukseen osallistuneen työntekijän palkasta 200 euron seuraamusmaksun.
Valiokunta hyväksyi myös lausuman, joka edellyttäisi hallitusta arvioimaan työrauhalainsäädäntöön tehtyjen muutosten sukupuolivaikutuksia ja antamaan arvioinnista selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2027 loppuun mennessä.