Uuden hallituksen menoleikkaukset koulutukseen nostavat esiin maakunnan pikkulukioissa pelkoja, vaikka esimerkiksi toisen asteen 190 miljoonan euron säästötavoitteiden kohdentaminen on täysin auki. Monessa kunnassa seinistä ja hallinnosta ei voi enää säästää, kun kaikki hoituu yhden koulukeskuksen kautta ja hallintoa pyörittää rehtori-sivistystoimenjohtaja ja yksi kanslisti.
Esimerkiksi Lappajärven lukio rehtori ja kunnan sivistystoimenjohtaja Tarja Puro pelkää, että se on pienille kunnille kohtalokas imagotappio ja vetovoimallinen kuolinisku, jos pienlukioille kohdennettuja avustuksia karsitaan. Se saattaa merkitä kuolon suudelmaa myös perusopetuksessa kunnan yläluokille.
Evijärven lukion rehtori Riitta Mustajärvi perustelee pienten lukioiden säilymistä myös sillä, että perusopetus kärsisi, jos lukio lakkautettaisiin. Pienessä lukiossa, jossa on vähän oppilaita, kuten Evijärvellä on yhteiset tilat ja opettajat yläkoulun kanssa. Symbioosi mahdollistaa myös sen, että pitäjään saadaan päteviä opettajia.
– Kolikolla on myös kääntöpuoli. Jos lähikoulu lakkautetaan, eivät nuoret välttämättä etsiydykään sinne mihin päättäjät kuvittelevat. Jos kotoa pitää lähteä, saatetaan lähteä kerralla kauemmas ja valtionrahoitus kohdistuukin yllättävällä tavalla, huomauttaa Jalasjärven lukion rehtori Jouko Peltonen.
Peltonen muistuttaa, että lukion tuntijaon uudistuksen yhteydessä uskottiin uuden opetussuunnitelman ajavan lukiokoulutusta kohti isompia yksiköitä. Silloin asiaa perusteltiin oletetulla valinnaisuuden lisääntymisellä.
– Näin ei kuitenkaan käynyt. Uusi opetussuunnitelma ja tuntijako tukevat edelleen kustannustehokasta lähiopetusta ja yhteistyötä perusopetuksen kanssa, Peltonen huomauttaa.
Peltonen pitää arvokkaana maakunnan eri lukioissa vuosien varrella kartutettua osaamista ja tapaa järjestää asioita etenkin erityislukioissa.
– Jos yhtäkkiä rakennetaan suurlukioita, niin menetetään paljon erikoisosaamista, johon on satsattu vuosikymmeniä. Haluammeko todella heittää sen kaiken hukkaan, Peltonen kysyy.
HEIKKI PELTOKANGAS