Etelä-Pohjanmaan palveluksessa olevat 51 lääkäriä ja 225 hoitajaa on kyseenalaistanut sote-palveluiden keskittämisen Seinäjoelle ja kertonut, ettei Y-talolle mahdu suunniteltua väkimäärää.
Mutta onko hyvinvointialueen johdolla viisautta kuunnella alaisiaan? Arviointityöryhmään ei kuulu yhtäkään työntekijää eikä esimerkiksi alueylilääkäreitä ole kuultu säästöesitystä tehtäessä.
Antaa valitettavan voimakkaan tunteen ylimielisyydestä ja kunnioituksen puutteesta, kun käytännön työtä tekeviä ei tarvitse kuulla.
Seinäjoelle havitellaan Suomen toiseksi suurinta hyvinvointikeskusta. Ero suurimpaan, Helsingin Kalasataman hyvinvointikeskukseen on siinä, että Kalasataman asiakkaat asuvat muutaman neliökilometrin alueella, missä hyvä julkinen liikenne on kaikkien saatavilla.
Meillä matkaa kertyy useita kymmeniä kilometrejä ilman julkisia kulkuvälineitä. Tästä kärsivät etenkin vähävaraiset.
Ei kaiken tarvitse olla suurta, vaikka Etelä-Pohjanmaalla ollaankin.
Haastattelusta huomaa, että te ette itse käytä kiirevastaanoton palveluja. Jos käyttäisitte niitä, tietäisitte, että viikonloppuisin, kun hyvinvointialueen kiirevastaanotto palvelee koko hyvinvointialueen väestöä, se toimii Y-talossa kahdessa kerroksessa. Viikolla se toimii yhdessä kerroksessa, eikä toinen kerros silloin suinkaan makaa tyhjillään.
Lehdestä saatiin lukea (I-P 12.11.), kuinka hyvinvointialueen kiirevastaanotto palvelee koko hyvinvointialueen väestöä viikonloppuisin. Mutta jäi huomiotta, että viikonloppuisin se toimii Y-talossa kahdessa kerroksessa. Viikolla se toimii yhdessä kerroksessa ja lääkärien vastaanotot toisessa. Toisen kerroksen tilat eivät siis ole viikolla käytettävissä.
Viikonloppuisin hyvinvointialueen yhteiskiirevastaanoton asiakkaista yli 80 prosenttia on seinäjokelaisia. Ajanvarauksia annetaan viikonlopun kiirevastaanotolle torstaista lähtien, ja yleensä perjantaihin mennessä ajat on annettu sunnuntai-iltaan asti. Jos tarve tulee lauantaina, aikoja ei enää ole annettavissa. Päivystykseen on lähdettävä.
Lähikunnissa asiakkaat odottavat huonossakin kunnossa mieluummin viikonlopun yli kuin ajavat Seinäjoelle. Tämä ruuhkauttaa maakuntien kiirevastaanotot maanantaisin.
Vielä on asiakkaalla mahdollisuus valita. Mutta on hulluutta kuvitella, että kun tämä valinnanvapaus viedään, tulevan hyvinvointialueen kiirevastaanoton asiakasmäärät olisivat millään tasolla verrattavissa nyt viikonloppuna kiirevastaanotolla käyvään väkimäärään.
Samassa I-P:n artikkelissa todettiin, että ensi vuoden tilasuunnittelu on kesken, mutta mitään isoa remonttia ei ole tulossa. Silti lapualaisten pitäisi alkaa asioida Seinäjoella jo alkuvuodesta. Lähtökohtana väitetään olevan kokonaisuus, joka tukee hoidon jatkuvuutta ja omatiimimallia.
Väitän, että pienemmässä yksikössä asiakkaiden tuntemus tukee jo nyt hoidon jatkuvuutta paremmin kuin mikään tiimimalli, jota nyt vasta suunnitellaan. Yleislääkärien vaihtoehtoisessa esityksessä näyttää olevan enemmän järkeä. Se perustuu käytännön kokemukseen.
Olen keskustellut monen aluevaltuutetun ja -hallituksen jäsenen kanssa hyvinvointialueen olemassaolon aikana. Jokainen, puolueesta riippumatta, on tuonut esille saman ongelman: Esityksiin liittyviä lukuja, esimerkiksi vaikuttavuuslaskelmia, ei saada päätösten tueksi.
Minulle on myös kerrottu, että valtuutetuilla on voimakas tunne siitä, että he ovat töissä viranhaltijoilla, eikä toisin päin. Ja että valtuutettujen päätöksiin yritetään voimakkaasti vaikuttaa. Tämä viimeinen säästöesitys ei eroa linjasta millään tavalla. Kysynkin teiltä: Missä muussa miljoonaluokan bisneksessä hallitus pakotetaan tekemään päätöksiä silmät kiinni?
On erittäin hyvä, että arviointityöryhmä käy keskustelua hyvinvointialueen hallintorakenteesta ja johtamiskäytännöstä. Niitä on todellakin syytä tuulettaa.
Onko ihme, ettei hyvinvointialueen talous kestä? Eikö olisi aika laittaa ylimmät viranhaltijat vaihtoon ja valita tilalle sellaisia ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään esitykset läpinäkyviksi niin, että hallitus ja aluevaltuusto oikeasti tietävät, mistä päättävät?