Nato-maa Puolaan lentäneiden venäläisdroonien tapaus ilmentää yliopistotutkijan mukaan sitä, millaisia haasteita ja ongelmia lennokkien torjumisessa on.
Puola on kertonut, että droonit loukkasivat keskiviikkona sen ilmatilaa yhteensä 19 kertaa. Puolan ilmavoimat ampui drooneja alas Hollannin, Italian ja Saksan avustamana. Droonit aiheuttivat omaisuusvahinkoja, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Joitakin lennokkeja pudotettiin.
– Drooneja ei havaittu ajoissa eikä niitä pystytty pudottamaan heti, kun ne siirtyivät Puolan ilmatilaan. Ainakin yksi lennokki oli nykytietojen mukaan 250 kilometriä sisällä Puolan ilmatilassa. Tämä ei kieli siitä, että valmistautuminen oli millään tavalla riittävää, sanoo sotatieteilijä Ilmari Käihkö Helsingin yliopistosta.
Käihkö alleviivaa sitä, että tilanne olisi ollut täysin erilainen ja pahempi tilanteessa, jossa Puolaan olisi lentänyt vaikkapa 700 lennokkia keskiviikkoisen 19 droonin sijaan. Ukrainassa tällaiset satojen droonien hyökkäykset ovat varsin tavallisia.
Toki Puolan ja Ukrainan tilanne on siitä hyvin erilainen, ettei Puolassa käydä sotaa eikä valmiustasokaan ole varmasti viritetty äärimmilleen.
Hinnoissa valtavat erot
Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella maasta toimiva ilmatorjunta ei ilmeisesti toiminut Puolan tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla ja tutkilla oli osin hankaluuksia havaita drooneja. Drooneja torjuttiin hävittäjillä, jotka ampuivat niitä alas.
Jos drooneja torjutaan tämänkaltaisella taktiikalla, se ei ole Käihkön mukaan pidemmällä aikajänteellä kestävä ratkaisu. Esimerkiksi yksi ilmataisteluohjus voi olla hinnaltaan helposti 400 000 euroa, kun joku yksittäinen venäläisvalmisteinen lennokki saattaa maksaa 10 000–50 000 euroa.
– Jos drooneja yritetään ampua alas tällä tavalla, jota Puola ja Nato-joukot nyt Puolassa tekivät, se ei ole taloudellista. Rahat tulevat loppumaan kesken. Ja toinen ongelma on se, että kapasiteetti loppuu kesken, Käihkö arvioi.
Hän lisää, että ilmatorjuntaohjuksia pitäisi saada säästettyä pienten lennokkien torjumisen sijasta sellaisia ohjuksia vastaan, joissa on paljon enemmän tuhovoimaa.
Droonipuolustusjärjestelmiä kehittävän suomalaisen Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen sanoo, että droonien pudottamiseen toimii yksinkertaisimmillaan perinteinen ilmatorjunta.
– Kieltämättä jos torjuttavia kohteita on yhtä aikaa suuri määrä, kuten drooneja tehtävissä yleensä on, niin silloin tietysti voi olla vaikeaa rakentaa ikään kuin täydellistä suojaa niitä vastaan, hän toteaa.
Toinen tapa torjua drooneja on Hyppösen mukaan elektroninen sodankäynti eli radio- tai tietoliikenteen häirintä. Drooneja voi esimerkiksi harhauttaa niin, että ne eivät enää tiedä missä ne ovat tai droonioperaattorin ja droonin välinen yhteys voidaan katkaista.
Kaikilla drooneilla ei kuitenkaan ole pilottia, jolloin radioyhteyden häirintä tai katkaisu ei ole mahdollista.
"Ihmease puuttuu"
Käihkö sanoo, että hyökkäysvälineet eli lennokkitekniikka on kehittynyt nopeammin kuin välineet, joilla drooneja voidaan kestävällä tavalla ja tehokkaasti torjua. Ensimmäinen edellytys drooneja vastaan on nimenomaan se, että ne pitäisi pystyä havaitsemaan. Se on vaikeaa, koska osa drooneista lentää esimerkiksi varsin matalalla. Toinen asia on alasampuminen.
– Toistaiseksi meiltä puuttuu se ihmease, jolla tällaiset lennokit pystytään taloudellisesti ja varmasti pudottamaan, hän sanoo.
Käihkön mukaan Ukrainassa on tällä hetkellä paras tieto-taito siitä, miten lennokkien parvia torjutaan. Lennokkien pudottamiseen on kuitenkin sielläkin käytetty apuna yhä myös hävittäjiä.
– Eihän ne koneet ole juuri mitään ilmataistelua siellä tietääkseni harrastaneet, Käihkö kuvaa F16-hävittäjien käyttöä Ukrainan sodassa.
Uusia välineitä siis kaivataan ja niitä myös kehitetään koko ajan. Yksi merkittävä mahdollisuus on se, että lennokkeja vastaan taistellaan tulevaisuudessa nimenomaan toisin lennokein.
– Lennokkeihin keksitään tietysti joku ratkaisu, mutta ei meillä sellaista välittömästi ole.
Sensofusionin Hyppönen sanoo, että juuri drooniteknologian jatkuva muutos tekee niiden torjumisesta niin haastavaa.
– Mitä tehokkaampia nämä torjuntamekanismit ovat, sitä nopeammin droonit siirtyvät käyttämään uudenlaisia tekniikoita. On helppo nähdä, että ihan lähitulevaisuudessa tulee olemaan arkea se, että tällainen tuhodrooni tai drooni, joka pyrkii suoraan lentämään kohteeseensa ja räjähtämään, toimii tekoälyn avulla kokonaan.
"Eurooppaan droonimuuri"
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti keskiviikkona vuoden tärkeimmän linjapuheensa Strasbourgissa Euroopan parlamentille. Puheessaan von der Leyen ilmoitti, että Eurooppaan on saatava niin kutsuttu droonimuuri.
– Meidän on investoitava reaaliaikaiseen avaruusvalvontaan, jotta yksikään joukkojen liike ei jää huomaamatta. Meidän on kuultava baltialaisten ystäviemme vetoomusta ja rakennettava droonimuuri.
Millainen dronemuuri käytännössä voisi olla ja miten se toimisi, on pitkälti vielä kysymysmerkki.
– En ole ihan vakuuttunut, että meiltä löytyy tällä hetkellä sellaista teknologiaa, millä me voisimme realistisesti toteuttaa tällaista, Käihkö sanoo.
Sensofusionin Hyppönen pitää ajatusta droonimuurista hyvänä, mutta korostaa, että vertauskuva muuriin ei tässä tilanteessa täysin toimi.
– Ei ole mahdollista rakentaa mitään muuria, joka sen jälkeen pysäyttäisi kaiken ikuisesti. Tämä olisi ennemminkin sellainen pysyvä projekti, jonka toimintakykyä tulisi päivittää jatkuvasti ja mukautua uudelleen niihin droonihyökkäyksiin.
Hyppönen uskoo, että Suomella on droonipuolustuksessa etulyöntiasema verrattuna useisiin muihin paikkoihin maailmalla.
– Suomesta löytyy alan osaamista sekä Puolustusvoimista että yrityskentältä toisin kuin monessa muussa maassa. Samalla tavalla kuin aikanaan pidin huoltovarmuuden kannalta tosi tärkeänä, että Suomella on oma suomalainen tietoturvayritys, tärkeää on myös, että meillä on omaa osaamista, jolla voidaan torjua kaikki mahdolliset droonihyökkäykset.