Digitalisaatiosta haetaan nyt vimmaisesti ratkaisua julkisen talouden ongelmiin. Lähipalveluita karsitaan ja kansalaisia painostetaan sähköiseen asiointiin. Samaan aikaan tilastokeskuksen arvion mukaan 11 % suomalaisista ei viimeisen vuoden aikana ole käyttänyt sähköisen tunnistautumisen menetelmiä, kuten verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta. Kaikilla ei niitä edes ole. Ei myöskään älypuhelinta tai tietokonetta. Miten heiltä sujuu asiointi?
Julkisessa puheessa ongelmaa usein vähätellään. Annetaan ymmärtää, että digitaidottomat vanhukset ovat kehityksen jarru, joka estää digipalveluiden täysmittaista käyttöönottoa. Avustusrahoja kalliisti jakaen, erilaiset kolmannen sektorin tahot on valjastettu kansalaisten digitaitoja päivittämään. Se vaan ei yksin riitä digitalisaation aiheuttaman syrjäytymisen ratkaisuksi. Ilmiön laajuuteen nähden digisyrjäytymistä on tutkittu yllättävän vähän.
Syrjäytyneissä on havaittu olevan mukana myös hämmentävän paljon nuoria. Osalla digitaidotkaan eivät ole riittävällä tasolla. Vielä yleisempää lienevät luku- ja kirjoitustaidon ongelmat, heikko kielitaito ja neuropsykologisten häiriöiden aiheuttamat vaikeudet. Väestö ikääntyy nopeasti ja iän karttuessa erilaiset toimintarajoitteet yleistyvät. Vaikka perustaidot olisivat hallussa, voi esimerkiksi muistisairaus viedä ihmiseltä kyvyn asioida turvallisesti verkossa.
44 % suomalaiskotitalouksista on jo yksin asuvien talouksia. Yhä useamman ikäihmisen ja vammaisen lähin omainen on viranomainen. Avun ja yhteyden saaminen on vaan käymässä vaikeaksi, joillekin jopa mahdottomaksi.
Liian monet digitaalisten palveluiden markkinoijat näyttävät luottavan siihen, että ”luonnollinen poistuma” ennen pitkää hoitaa meidät digittömät pois sähköisten järjestelmien tieltä. Niin ei tule käymään.
Siksi olisi rehellisempää avoimemmin keskustella siitä, keitä varten nykyistä palveluverkkoa rakennetaan, vain ”digikuntoisiako”? Onko meillä digirajoitteisilla enää olemassakaan oikeutta ja toimintamahdollisuuksia tässä yhteiskunnassa? Toteutuuko nykyisessä kehityssuunnassa yhdenvertaisuus?
Anne Lauttamus
Vimpeli