Viimeisten parin vuosikymmenen aikana tietotekniikka on suorastaan vyörynyt suomalaisten työhön, arkeen ja kotiin. Jokseenkin kaikissa aikuisten ja nuorten talouksissa alkaa olla yksi tai useampi tietokone ja älykännykkä. Heillä on myös tiedot ja taidot käyttää erilaisia laitteita.
Yhteiskunnan tietoteknistyessä ja digitalisoituessa seniorit ovat suurimmassa vaaravyöhykkeessä. Erilaiset yhteiskunnan, yritysten ja muiden toimijoiden palvelut on yhä enemmän siirretty tietokoneella tai puhelimella hoidettaviksi. Seniorit, joilla ei ole tietoteknisiä taitoja, jäävät lukuisista palveluista paitsi.
Keskeisimpiä ovat esimerkiksi Kelan, pankkien, kuntien sosiaalitoimen ja verottajan palvelut. Teatteriliput ja kursseille ilmoittautuminen hoituvat netin kautta. Monet seniorit myös joutuvat hoitamaan läheistensä asioita – vaikkapa omaishoitajana.
Tai päinvastoin: omaiset, kuten omat lapset, voivat hoitaa senioreiden asioita.
Digitaidot ovat tämän päivän luku- ja kirjoitustaitoa – ilman niitä on hyvin vaikea tulla toimeen ja hoitaa omia asioitaan. Siksi on tärkeätä pitää huolta senioreitten digikoulutuksesta ja siitä, että heillä on laitteita käytettävissään. Joskus digitaitojen hankkimisen esteenä saattaa olla tietoteknisten laitteiden pelko, mutta tällainen pelko turhaa. Monet laitteet ovat helppokäyttöisiä.
Digitaitojen opettaminen senioreille mahdollistaa heidän tasavertaisen asemansa yhteiskunnassa. He voivat pitää kiinni oikeuksistaan, saada itselleen kuuluvat palvelut sekä toisaalta olla ajassa kiinni. Esimerkiksi sanomalehden digitilaus on huomattavasti halvempaa kuin paperisen lehden.
Moniin palveluihin tunnistaudutaan pankkitunnusten avulla, joten ensimmäiset askeleet ovat oman sähköpostiosoitteen sekä pankkitunnusten hankkiminen.
Seinäjoen Järjestötalolla toimii MikäDigi -hanke, jossa vapaaehtoiset kouluttavat ikäihmisiä digilaitteiden käytössä. Myös monissa kirjastoissa on digiopastusta ikäihmisille sekä laitteita.
Erkki Aro (sd.)
kunta- ja aluevaaliehdokas
Seinäjoki