Seinäjoen ammattikorkeakoulun siirtyminen digitaalisuuteen etenee vauhdilla. Linjaus digitaalisesta kampuksesta sisällytettiin oppilaitoksen viisivuotiseen strategiaan jo yli vuosi sitten.
– Digitaalinen kampus otettiin jo silloin yhdeksi pääteemoista. Emme olleet ainakaan ajasta jäljessä, sillä sen jälkeen digitalisoitumisesta on puhuttu monilla foorumeilla, hallitusta myöten, rehtori Tapio Varmola toteaa.
Käytännössä digitalisoituminen tarkoittaa muun muassa sähköisen tentin ja verkko-opetuksen lisäämistä. Verkkokoulutuksen järjestäminen kesäisin toisi kouluja lähemmäs ympärivuotista koulutusta, jota hallituskin on penännyt.
Hallinnossa taas panostetaan järjestelmään, joka tuo tehoa esimerkiksi tilojen varaamisen ja lukujärjestysten kasaamiseen.
Sähköisten oppimisympäristöjen luominen on yksi Seamkin kärkihankkeista. Tekniikan yksikön Digital Factory -hankkeessa uutta oppimisympäristöä on rakennettu yhteistyössä yritysten kanssa.
Oppimisympäristö rakentuu niin sanottujen digitaalisten kaksosten ympärille. Kaksoset ovat nimensä mukaisesti sähköisiä versioita käytännön järjestelmistä. Digikaksosten avulla voi esimerkiksi testata riskittömästi järjestelmiin tehtäviä muutoksia, mikä tekee toiminnasta kustannustehokkaampaa.
Koulutuksen kehittämisen lisäksi Seamk haluaa nostattaa paikallista elinkeinoelämää. Oppilaitoksen ja yritysten välillä on käynnissä kolme isoa hanketta, joilla yrityksiä tuetaan teollisen internetin hyödyntämisessä.
Varmolan mukaan digitaaliseen aikakauteen siirtyminen ei ole mikään ihmetemppu, vaan yksi tapa monipuolistaa opetusta. Sähköisillä oppimisympäristöillä halutaan helpottaa esimerkiksi aikuisopiskelijoiden asemaa, joilla työ ja perhe voivat hankaloittaa opiskeluja.
Tekniikan yksikön yliopettaja Hannu Reinilä korostaa, ettei sähköisellä opetuksella ole tarkoitus korvata kasvotusten tapahtuvaa opetusta. Osalle oppilaista oppiminen on luonnollisinta digitaalisuuden kautta. Siihenkin tarpeeseen pyritään nyt vastaamaan.
– Diginatiivit ovat tulossa opiskelemaan. Mahdollistamme näin uusia oppimistapoja muun muassa heille, Reinilä kertoo.
Tavoitteena on saada iso osa uudistuksista käyttöön vuoden 2017 loppuun mennessä. Työ ei kuitenkaan lopu siihen.
– Digitaalisuus kehittyy koko ajan. Meidän on oltava jatkuvasti kehityksessä mukana ja miettiä, mikä on meidän eduksi, ammattikorkeakoulun tietohallinnon atk-tukihenkilö Kimmo Puumala sanoo.
Tällä hetkellä tärkeimpänä tavoitteena on saada henkilökunta mukaan muutokseen. Paraikaa opettajien digiosaamista kartoitetaan kyselyn avulla. Puumalan mukaan teknologia on jo olemassa, nyt siihen vain liitetään pedagoginen puoli.
– Ryhdymme yhdessä pohtimaan, miten digipuoli otetaan mukaan opetukseen.
Reinilän mielestä digitalisoituminen ei koske pelkästään teknologiaa, se on myös tapa ajatella asioista.
– Miten asiat kannattaa tehdä niin, että se olisi kaikkien hyödynnettävissä?
– Data on myytävää pääomaa, yksi bisneksen muoto ja kilpailutekijä, rehtori Varmola jatkaa.