Oletko jo testannut hyvinvointialueen digipalveluja? Ne mahdollistavat esimerkiksi kirjoittamalla kommunikoinnin hoidon tarvetta arvioivan ammattilaisen kanssa chatissa tai kuntouttavien harjoitteiden läpikäymisen fysioterapeutin ohjauksessa videovastaanotolla. Asioiden hoitaminen onnistuu etänä vaikka kotisohvalta käsin älypuhelimen tai tabletin välityksellä.
Selvitimme Töysän säästöpankkisäätiön rahoittamassa tutkimuksessa kokemuksia hyvinvointialueen digipalveluista haastattelemalla digipalveluja (chat & videovastaanotto) tuottavia ammattilaisia ja etänä asioineita kansalaisia. Tutkimuksessa tarkastelimme myös hyvinvointialueiden strategioihin sisältyviä kirjauksia digipalveluista.
Palveluita käyttäneet eteläpohjalaiset kokevat, että etäasiointi tuo joustavuutta ja tehokkuutta erityisesti silloin, kun hoidettava asia on selkeä ja suoraviivainen. Digipalvelut nähdään hyvänä lisänä palveluvalikoimaan, etenkin tilanteissa, joissa palveluja on keskitetty ja matka lähimpään paikkaan voi olla pitkä. Myös ruudun välityksellä asioidessa ammattilaiselta odotetaan vahvaa asiantuntemusta ja kykyä kohdata asiakas arvostavasti, sosiaaliset kohteliaisuuskäytännöt muistaen.
Palveluja käyttäneiden mielestä digipalvelut eivät ole kuitenkaan kaikille sopiva ja toimiva ratkaisu. Lähes jokainen haastateltu nosti esiin huolen läheisistään tai tuttavistaan, joille etäasiointi on vaikeaa. Usein kyse oli ikääntyneistä, joilla ei ole tarvittavaa digiosaamista tai laitteita.
Palveluita tuottavat ammattilaiset tunnistavat sen, etteivät digipalvelut tavoita kaikkia, eivätkä sovellu kaikkiin tilanteisiin. Niiden kehittämisessä onkin syytä pohtia kenelle ja mihin tilanteisiin palveluja kohdennetaan. Digipalveluiden vakiinnuttaminen edellyttää riittäviä resursseja, jotta palvelun laatu ja ammattilaisten työhyvinvointi säilyvät.
Digipalveluissa työskentelevät ammattilaiset kertoivat, että digipalvelut vaativat aluksi paljon uuden opettelua ja avointa asennetta uutta palvelumuotoa kohtaan. Vahva oman ammattialan osaaminen ja työkokemus ovat digipalveluiden ammattilaiselle eduksi. Lisäksi tuki toisilta digipalveluita tuottavilta ammattilaisilta on arvokasta.
Hyvinvointialueet panostavat vahvasti sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisointiin. Strategioissa digipalvelut nähdään ratkaisuna muun muassa henkilöstöpulaan ja kasvaviin kustannuksiin. Niiden uskotaan myös parantavan palvelujen saatavuutta, laatua ja yhdenvertaisuutta.
Silti harva strategia kertoo, miten varmistetaan, että kaikki asiakkaat osaavat ja voivat käyttää digipalveluja. Käsite organisaation digitaalinen terveyden lukutaito – eli kyky tuottaa ymmärrettäviä ja saavutettavia digipalveluja – puuttuu niistä lähes kokonaan.
Vaikka tukea ja koulutusta on tarjolla niin digipalveluita tuottaville ammattilaisille kuin niitä käyttäville asiakkaille, strateginen osaamisen johtaminen on hajanaista.
Jotta kukaan ei jää palvelujen ulkopuolelle, digipalvelujen kehittämisessä on huomioitava myös asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja taidot.
Katja Valkama
HTT
Merja Hoffrén-Mikkola
LitT
Katri Turunen
TtT
Mika Uitto
TtM
Seinäjoen ammattikorkeakoulu