Suurin osa suomalaisista käyttää digipalveluja sujuvasti ja suhtautuu digitalisaatioon myönteisesti. Silti moni tarvitsee apua, kokee epävarmuutta tai toivoo selkeämpiä ja helppokäyttöisempiä palveluja. Näin osoittaa Digi- ja väestötietoviraston kansalaistutkimus syksyltä 2025.
Tulokset eivät yllätä, mutta ne vahvistavat viestin, joka kuuluu vuodesta toiseen: digipalveluiden pitää olla selkeitä, saavutettavia ja turvallisia. Ja niiden on toimittava myös silloin, kun elämä ei ole täydellisesti järjestyksessä.
Haavoittuvassa asemassa voi olla kuka tahansa. Ei tarvita korkeaa ikää tai puuttuvia taitoja. Riittää, että elämässä on liikaa: sairautta, kriisiä, uupumusta, keskittymisen vaikeutta. Kuvitellaan hetki: hoidat arjen velvollisuuksia, palaudut sairaalasta, yrität muistaa maksaa laskun. Samalla pitäisi kirjautua palveluun, löytää viesti, ymmärtää sen sisältö ja hoitaa asia ajoissa. Palvelu ei tunnista tilannettasi, mutta käyttäjänä sinun pitäisi osata kaikki.
Kyse ei ole vain digitaidoista, vaan palveluiden löydettävyydestä, ymmärrettävyydestä ja tuen saatavuudesta. Tarvitaan palvelumuotoilua, selkeää viestintää ja helposti saatavaa tukea.
Moni nuori osaa käyttää laitteita suvereenisti, mutta ei välttämättä tiedä, mitkä tahot ovat viranomaisia tai mistä palveluja saa. Tämä on todettu useissa tutkimuksissa. Kyse ei siis ole vain taidoista, vaan tiedon ja ymmärryksen saavutettavuudesta.
Palveluiden pitää taipua käyttäjän arkeen, ei toisinpäin. Niiden ei tule nojata oletukseen, että käyttäjä on rauhassa, hyvävointinen ja skarppi. Hyvin toimiva digipalvelu ei edellytä käyttäjältä täydellistä elämää, vaan tukee arkea sellaisena kuin se on