Mistä on kyse juuri käytyjen kunta- ja aluevaalien suosion vähenemisessä, voi sanoa suoraan alamäessä?
Itse asiassa aluevaalit on kansalle kummajainen, jonka merkitys on yhä epäselvä. Sitä todistaa kaksi huolestuttavaa ilmiötä. Äänioikeutetuista hätin tuskin puolet edes vaivautui uurnille.
Väitänkin kaksoisvaalien jääneen vähintäänkin kyseenalaisiksi. Kuntavaalienkin kannatus oli heikko ja näen niin, että juuri kaksoisvaalien järjestäminen on aktiivisuuden laskun pääsyy. Suurimmalle osalle äänestysikäisiä oli epäselvää gallupeissakin, miksi kahdet vaalit. Tuorein maanantain uutinen hylättyjen äänien valtavasta kasvusta edellisvaaleihin kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Useita kymmeniä tuhansia äänestyslippuja hylättiin, mikä kertoo pahinta – demokratian liki halveksimisesta. Miksi tähän on tultu?
On aina korostettu lähidemokratian tärkeyttä. Kaunista sanontaahan se on mutta... Niin, mutta kuinka ovat faktat: Mitä kansa mieltää saavansa valinnoillaan? On ikävä tosiasia, että vaaliähkyäkin on mutta syyt lienevät syvemmällä. Peiliin katsomista lie syytä päättäjien harrastaa, myös aluevaalisysteemin lisäyksestä vaalikarttaan. Itsekään en kaksoisvaalia oikein miellä tärkeäksi.
Onko valtakunnassa kuviteltu vaalimäärällä korvattavan todellisen päätösvallan arvoa? Kun kansa jättää äänestämättä myös jaloillaan ja töhrii valtavan määrän äänestyslippuja, on jotakin pahasti vinossa demokratian systeemissä. Aluevaalit etenkin koetaan turhaksi. Eikä kuntapäättäjienkään sanoma ja tulosanti vakuuta.
Jouko Pesonen
Alajärvi