Perussuomalaisista on tullut demarien kenttäväen ykkösinhokki. Asia selviää Lännen Median kyselystä demarivaikuttajille.
Peräti 90 prosenttia demarivaikuttajista jättäisi perussuomalaiset oppositioon seuraavalla hallituskaudella.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta pitää demariväen jyrkkää perussuomalaiskantaa hieman yllättävänä. Hän muistuttaa, ettei puolueiden välillä talouspolitiikassa ole kovin suurta eroa.
– Perussuomalaisten puolueohjelman talouspainotuksissa on vahvaa liittymäkohtaa sosialidemokraatteihin.
Jokisipilä sanoo, että arvioiden mukaan suuri osa perussuomalaisten vuosien 2011–2015 jytkyistä on tullut demareiden kannatuksen vuotamisesta perussuomalaisiin. Kun perussuomalaisten kannatus on käynyt huippulukemissa, demareiden kannatus on vastavuoroisesti kyntänyt.
Sama trendi on nähtävillä myös nyt: demarit on noussut 20 prosentin gallupkannatuksella keskustan rinnalle. Perussuomalaiset taas on valahtanut lähes entisaikojen pienpuolueen kannatuslukuihin.
– Varmasti demareissa on tehty sellainen johtopäätös, että puolta vaihtaneet kannattajat on nyt voitettu takaisin, eikä jäljelle jääneistä perussuomalaisista edes haluta olla kiinnostuneita.
Demarien kenttäväen vapaista vastauksista käy ilmi, että monet vaikuttajat pitävät perussuomalaisten arvomaailmaa liian konservatiivisena ja nationalistisena. Jokisipilä sanoo, että juuri tässä suhteessa arvomaailmat erottavat puolueita rajusti.
– Perussuomalaiset on kansallismielinen, populistinen liike, joka on kaukana sosialidemokratiaan perinteisesti liitetystä kansainvälisyydestä ja rajat ylittävästä solidaarisuudesta. Jos talouspolitiikan puolella yhteistä pintaa löytyykin, tässä etäisyys puolueiden välillä on mahdollisimman pitkä.
Demarien kenttä katsoo, ettei hallitusyhteistyötä tulisi tulevaisuudessa rakentaa myöskään kokoomuksen kanssa. Jokisipilän mukaan demarien ja kokoomuksen välinen kitka ei tule yllätyksenä.
– Päällimmäinen selittävä tekijä on yhteisen hallitustaipaleen traumaattisuus [Alexander] Stubbin pääministeriaikana. Sukset menivät pahasti ristiin ja päätöksentekokyvyttömyys sai farssimaisia piirteitä. Kummassakin puolueessa oli ennen eduskuntavaaleja yhteinen näkemys siitä, että hallitusyhteistyö on tällä erää nähty ja koettu.
Jokisipilä uskookin, että mikäli demarit ja keskusta ovat seuraavien vaalien kaksi suurinta puoluetta, kokoomus joutuu tyytymään oppositioon.
Vaikka keskustan ja pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus nyt tekeekin oikeistolaista politiikkaa, demarivaikuttajat uskovat keskustan pystyvän mukautumaan hallitusyhteistyöhön vasemmiston ja vihreiden kanssa.
Jokisipilän mukaan demariväen ajatuksissa heijastuvat luultavasti hyvät muistot toimivasta punamultayhteistyöstä.
– Demareissa on varmasti uskoa siihen, että keskustan sosiaalisen omantunnon siipi saisi aikanaan enemmän valtaa ja talouspoliittinen yhteistyö sitä kautta enemmän aineksia toimia.
Jokisipilä muistuttaa, että eduskuntavaaleihin on vielä kolme vuotta aikaa. Sitä ennen käydään kuntavaalit, presidentinvaalit ja maakuntavaalit, ja samaan aikaan historiallinen sote-uudistus pitäisi saada maaliin. Puolueiden väliset jännitteet saattavat tänä aikana muuttua moneen kertaan.
JUHA VAINIO/LÄNNEN MEDIA