Marinin hallitus muistetaan holtittomasta velanotosta. Työministeri Arto Satoselle epäluottamusta esittänyt Matias Mäkynen on tuon talouspolitiikan tukija. Hän on tullut tunnetuksi löperöstä suhtautumisesta valtion velkaan ja korkoihin.
Pari vuotta sitten Mäkynen väitti valtiontalouden olevan ylijäämäinen. Tulkinnassa oli vaan yksi iso virhe, velanottoa ei ollut laskettu mukaan Mäkysen esittämään lukemaan ja valtiontalous oli todellisuudessa alijäämäinen. Tuo tapaus kuvaa hyvin silloista talousajattelua.
Suomen kansa oli eri mieltä valtion holtittomasta velkaantumisesta ja talouden tilasta.
Kansa antoi viime eduskuntavaaleissa mandaatin oppositiossa oleville puolueille kääntää Suomen suunta. Hallitus ryhtyi toimiin ja osa näitä toimia on työlainsäädännön uudistaminen, jota käsittelin taannoin mielipidekirjoituksessani.
Hallitus ei ole puuttumassa omien työehtojen puolesta lakkoiluun. Hallitus on rajoittamassa poliittisten lakkojen pituutta ja vie Suomen tältä osin muiden Pohjoismaiden tasolle.
Muissa Pohjoismaissa julkisen velan suhde BKT:hen ja työllisyysaste on kestävämmällä pohjalla. Tämä on tavoitteena myös Suomessa.
Tämä ei sovi SAK:lle, joka yrittää poliittisilla lakoilla kaataa uudistukset.
Hallitus sai eduskunnan luottamuksen työlainsäädännön muutoksia koskeneessa välikysymysäänestyksessä.
Äänestyksen tulos oli ilmeisen kova paikka demareille, jotka ottivat maalitauluksi työministerin ja esittivät hänelle epäluottamusta. Se oli pohjanoteeraus ja osoitus siitä, että poliittinen vasemmisto tekee kaikkensa, jotta uudistukset eivät etenisi.
SAK:n poliittiset lakot taas ajavat maan syvempään taantumaan, josta kärsivät tavalliset kansalaiset.
Demarit väittävät työministeri Satosen antaneen väärää tietoa eduskunnassa ja epäonnistuneen työmarkkinoita vakauttavien neuvotteluiden aikaansaamisessa. Satonen myönsi, että oikeuskäytäntöjen sijasta olisi pitänyt puhua oikeuskirjallisuudesta.
Nyt ei pitäisi jumittua sanavalintoihin vaan tunnistaa todellinen ongelma, joka on se, että poliittisten lakkojen pituutta ei ole Suomessa rajoitettu.
Ruotsin sovittelijan toimiston päälakimies Per Erwaldsson on todennut, että poliittinen lakko-oikeus on ”käytännössä” rajoitettu Ruotsissa muutamaan tuntiin ja julkisella sektorilla sitä ei ole lainkaan. Satonen on tämän eduskunnassa todennut.
Mitä tulee työmarkkinoita vakauttavien neuvotteluiden aikaansaamiseen, niin se oli SAK, joka poistui neuvottelupöydästä.
Miten neuvottelet, kun toinen ei suostu neuvottelemaan?
Suomi on taloudellisesti haastavassa tilanteessa. Riitelyn sijasta pitäisi hakea yhdessä ratkaisuja.
Toivon, että hallitus ja ammattiliitot löytävät sovun. Hallituksen ja opposition on tehtävä yhteistyötä talouden suunnan muuttamiseksi.
Presidentti Sauli Niinistön ehdotus parlamentaarisesta seurantaryhmästä oli tervetullut. Taloudessa tarvittaisiin yhteisistä reunaehdoista sopimista, jotta velkaantuminen pysähtyisi ja talous saataisiin kasvuun. Olisiko nyt riitelyn sijasta yhteistyön aika?
Ali Abdalla (kok.)
Kuortaneen kunnanvaltuutettu
Pohjanmaan Kokoomuksen piirihallituksen jäsen