Mikä minä olen neuvomaan some- ja mediakohujen varalta ketään, mutta sen tiedän, että kummankaan keskellä ei ole kovin häävit oltavat. Pandoissa on kaikki ainekset: Ähtärin eläinpuistoon on tulossa ensi vuonna kaksi uhanalaista jättiläispandaa Kiinasta.
Kaupunginvaltuusto käsittelee pandatarhan rakennussuunnitelmaa kokouksessaan maanantai-illalla.
Osoittaa mielestäni huonoa tilannetajua maailman ja sen arvojen muuttumisesta, ellei näe Särkänniemen delfiineillä ja Ähtärin pandoilla mitään yhteistä keskenään. Kaikki suojelupuheet kaikuvat kuuroille korville silloin, jos yleinen mielipide käy tunteella. Kansalaisliike on valmis.
Tässä piilee suuri maineriski, joka voi muuttua nopeasti todelliseksi taloudelliseksi riskiksi. Siksi se on syytä ottaa huomioon päätöksiä tehtäessä.
En erityisemmin vastusta tai kannata pandojen tuloa Ähtäriin – tehdään se selväksi. On täysin mahdollista, että pandoista tulee eläinpuistoon yleisömagneetti, joista saadaan 100 000 lisäkävijää puistoon vuodessa ja myös muulle alueen matkailulle lisäeuroja.
Pörröiset pandat vetävät. Myös minä olen matkustanut Wieniin vain nähdäkseni Schönbrunnin eläintarhan pandat. Olivathan ne tosi suloisia, ja Wienkin oli ihan kiva.
Wieniä ja Ähtäriä ei voi verrata. Ähtärissä pitää varautua siihen, että jonkin ajan kuluttua pandat eivät Suomen kokoisessa maassa enää kiinnosta yhtä paljon kuin aluksi.
Delfiinitkin olivat aluksi lasten suosikkeja Särkänniemessä. Niiden pyydystämisestä ei 1980-luvulla juuri podettu huonoa omaatuntoa. Asenteet kuitenkin muuttuivat vuosien aikana ja delfinaario oli eläinoikeusryhmien hampaissa.
Jos delfiineillä oli huonot oltavat Tampereella, rakennetaan Ähtäriin pandoille hyvät.
Sekään ei takaa mitään: Lopullinen syy vähän yllättäen tulleeseen delfiinien siirtopäätökseen oli raha. Pullonokkadelfiinien ylläpito maksoi 5 000 euroa päivässä ja delfinaario tuotti vuosia tappiota. Niistä tuli liian kalliita eläimiä Tampereen kaupungille.
Ähtärin kaupungin omistama eläinpuisto ei ole vielä avannut pandojen kuluja julkisesti. Ne tulevat tyyriiksi. Kansainvälisesti arvioidaan, että Kiinan valtiolta lainaksi tulevien pandojen vuosivuokra on noin 880 000 euroa. Lisäksi tulevat tarhan rakennuskulut, hoitajat, bambun rahtaaminen ulkomailta tai kasvatuskulut Suomessa.
Myös vanhojen Ähtärin eläinpuiston asukkien majoja pitänee remontoida yhteismitallisemmaksi komean pandatarhan vierelle.
Viime vuoden Ähtärin tilinpäätös oli 871 000 euroa alijäämäinen. Merkit alkoivat viitata kriisikuntaan. Pandasopimus tehdään 15 vuoden ajaksi. Sinä aikana ehtii tapahtua paljon. Auttaisiko pandoja hätätilanteessa maa- ja metsätalousministeriö vai mennäänkö kerjuulle maakuntaan?
Päättäjien pitää varautua kuntalaisten mahdollisiin ikäviin vertauksiin, joita näissä tapauksissa tehdään aina: pandat vs. kyläkoulut, pandat vs. vanhustenhoito...
Tämä on odotettavissa, mutta odotettavissa on myös täysin päinvastainen vaatimus: jos rahat jossain vaiheessa loppuvat, ei suurta yleisöä kiinnosta yhtään, paljonko pandat maksavat ähtäriläisille tai joudutaanko kouluja siksi lopettamaan, kunhan vaan pandoilla on kaikki hyvin.
Yleinen mielipide voi vaatia yhtä, mutta lopulta sille ei mikään ratkaisu kelpaa. Aina häviää. Tunteisiin vetoavien, söpöjen eläinten kanssa ei hyväkään pelisilmä auta.
SATU TAKALA