Jos haluaa saada vinkkejä hyvän jännityskirjan kirjoittamiseen, kannattaa kääntyä Clare Mackintoshin puoleen.
Brittikirjailijan esikoisteos Annoin sinun mennä on nimittäin nostanut hänet niin nopeasti maailmanmaineeseen, että kirjailija itsekin on siitä yllättynyt.
–Se on upeaa. Tunnen oloni todella onnekkaaksi, Mackintosh kertoi vieraillessaan Helsingin Dekkariviikolla torstaina.
Brittikirjailijan on helppo luetella, mistä aineksista hyvä psykologinen trilleri syntyy. Mackintosh listaa tärkeimmäksi elementiksi jännityksen – mutta ei suinkaan mitä tahansa nipistelyä vatsan pohjassa vaan sellaisen, joka tuntuu samalta kuin olisi vuoristoradan kyydissä.
–Ensin tahdin on oltava hyvin hidas. Siitä tietää, että kohta tapahtuu jotakin kamalaa, Mackintosh kuvailee.
Ja hui! Sitten lukijan silmille läväytetään mahanpohjaa kouraiseva käänne! Pian tämän jälkeen on kuitenkin syytä palata maltillisemmalle tasolle. Jos jännitettä yrittää pitää huipussaan liian pitkään, tarina muuttuu pikemminkin hauskaksi kuin pelottavaksi.
–Kukaan ei pysty ylläpitämään sellaista adrenaliinitasoa kovin kauaa, Mackintosh sanoo.
Toisena tärkeänä seikkana hän mainitsee henkilöhahmojen luomisen. Niistä täytyy tehdä niin eläviä ja samastuttavia, että lukija tuntee niiden olevan oikeaa lihaa ja verta.
Tämä tapahtuu esimerkiksi näyttämällä hahmojen epätäydellisyys ja kulkemalla heidän mukanaan erilaisissa tilanteissa, ei pelkästään töissä vaan myös kotona ja harrastuksissa. Mutta minkä vuoksi hahmojen aitous on niin tärkeää?
–Jos heitä ei tunne, heistä ei myöskään välitä. Ja silloin ei auta, vaikka juoni olisi kuinka jännittävä. Se ei pidä otteessaan, Mackintosh sanoo.
Kolmantena pointtina on hyvä muistaa yllätykset. Niiden ekspertiksi Mackintoshia voi hyvällä syyllä kutsua, sillä esikoisteosta on ylistetty nimenomaan käänteestä, jota lukija ei mitenkään arvaa ennalta.
Matto vedetään jalkojen alta silloin, kun sitä vähiten odottaisi. Miten ihmeessä kirjailija onnistuu niin perusteellisessa jymäytyksessä?
–Mietin, mitä lukija saattaisi odottaa. Sitten varmistan, että en tee sitä, Mackintosh sanoo.
Anna Humalamäki