Kotimainen kysyntä ja viennin asteittainen piristyminen nostavat Suomen talouden vahvempaan kasvuun ensi vuonna, ennustaa Danske Bank.
Ennakoitu kasvu ei kuitenkaan riitä kuromaan kiinni muiden Pohjoismaiden etumatkaa elintasossa, pankki huomauttaa.
Ennusteen mukaan työttömyys kasvaa vielä muutaman kuukauden, mutta tilanne helpottuu ensi vuoden aikana. Pankki kertoo, että syyskuussa kausitasoitettu työttömyysaste oli 8,6 prosenttia. Ensi vuonna Danske Bank odottaa työttömyysasteen laskevan 8,1 prosenttiin.
– Suomessa työttömyys on noussut ennakoitua nopeammin, mihin vaikuttaa ainakin yksityisen kulutuksen supistuminen ja avoimien työpaikkojen niukkuus niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo tiedotteessa.
Avoimien työpaikkojen määrä laski pankin mukaan tänä syksynä selvästi myös julkisella sektorilla säästötoimien vuoksi. Osa yrityksistä taas kärsii edelleen osaavan työvoiman pulasta.
BKT:kin kasvaa
Danske Bankin mukaan vienti on jo lähtenyt varovaiseen nousuun ja tämän odotetaan jatkuvan. Myös rakentaminen kääntyy ennusteen mukaan nousuun ja vauhdittaa taloutta.
Pankki ennustaa kasvua myös bruttokansantuotteelle kahtena tulevana vuonna. Tänä vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan laskevan 0,3 prosenttia.
Danske Bank kertoo, että Euroopan keskuspankki on laskenut ohjauskorkoja tänä vuonna jo kolmesti. Pankin ennusteen mukaan keskuspankin talletuskorko asettuu 1,5 prosenttiin ensi vuoden lopulla.
Korkojen lasku vähentää inflaatiota vähitellen. Inflaation lasku yhdistettynä ansiotason nousuun lisää ostovoimaa.
Pankki ennustaa, että suomalaisten ansiotason nousu hidastuu tänä vuonna hieman alle 3 prosenttiin. Ennusteen mukaan ensi vuonna ansiotason nousu kiihtyy reiluun 3 prosenttiin, vaikka palkansaajapuolen vaatimukset uusissa työehtosopimusneuvotteluissa eivät toteutuisikaan.
– Palkankorotukset osuvat toivottavasti lankulle niin, että kotimainen ostovoima kohentuu ja samalla viennin hintakilpailukyky turvataan, jolloin työllisyys kohentuu sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kysynnästä hyötyvillä toimialoilla. Suomen julkisen talouden vakauttamistarve valitettavasti heikentää kasvunäkymiä verrattuna muihin Pohjoismaihin, Kuoppamäki sanoo.