Caruna perustelee sähkönsiirron hinnankorotuksia verkon mittavalla parannustarpeella. Yhtiö kertoo viimeisimmässä tiedotteessaan, että hinnankorotuksen ovat aiheuttaneet runsaasti kansalaisten vastalauseita.
Energiavirasto on antanut 3.2.2016 selvityksensä sähkönsiirron hinnankorotuksiin. Selvityksessä on esitetty korotuskattoa hinnankorotuksille ja siirtymäaikaa.
Carunan mukaan 1.3. voimaan tulevat uudet hinnat ovat valvovan viranomaisen ohjeiden mukaiset. Carunan kanta on, että korotuskatolla ja siirtymäajalla asiakkaiden toivomaa ja yhteiskunnan edellyttämää verkkoa ei saada rakennettua lain edellyttämään määräaikaan, vuoteen 2028, mennessä.
– Laki edellyttää, että puolet asiakkaista saa toimitusvarmuuskriteerit täyttävän verkon vuoteen 2019 mennessä ja kaikki vuonna 2028. Jos aikarajaa lykätään, haja-asutusalueiden verkonparannushankkeet viivästyvät. Tällöin haja-asutusalueiden asiakkaat joutuisivat huonompaan asemaan kuin taajamien asukkaat, koska saneeraustyöt on käynnistetty tiheämmin asutuista taajamista, Carunan tiedotteessa todetaan.
– Sähkömarkkinalain vaatimus on, että myrskyn tai lumikuorman aiheuttama sähkökatko ei saa ylittää kuutta tuntia asemakaava-alueella ja 36 tuntia haja-asutusalueella. Tähän tavoitteeseen päästään vain verkon uudistamisella, tiedotteessa kerrotaan.
Sähköverkon uusiminen maksaa Carunalle vuosittain 200 miljoonaa euroa ja työ kestää noin vuosikymmenen. Yhtiön liiketoiminnan menot eli verkonvalvonta, viankorjaus työntekijöiden palkat, tilat, järjestelmät, jne. maksavat vuosittain noin 90 miljoonaa euroa. Tähän lisäksi tulevat verkon rahoittamiseen otettujen lainojen korot, jotka vuonna 2014 olivat 102 miljoonaa euroa.
Caruna saa vuosittain noin 300 miljoonaa euroa kassavirtaa asiakkailtaan. Hinnankorotusten vaikutuksesta kassavirta noussee noin 400 miljoonaan euroon. Asiakkailta kerättävillä maksuilla katetaan ilmajohtojen siirtäminen maan alle säältä suojaan. Siirtomaksujen lisäksi yhtiö ottaa lainaa verkonparannushankkeisiin.
Caruna on ottanut kolmenlaista lainaa sähköverkon parantamiseen ja operatiivisen toimintansa kulujen kattamiseen. Yhtiöllä on seuraavat lainat: seniorilaina 2 % korolla, juniorilaina 5 % korolla ja osakaslaina 8,5 % korolla. Lainojen korot ovat markkinahintaisia.
Lainaa oli yhteensä vuoden 2014 lopussa 2,6 miljardia euroa. Vuonna 2014 Caruna ei ole lyhentänyt omistajalainaa, mutta on maksanut korkoa 20 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 rahoituskulut yhteensä olivat 102 miljoonaa euroa, joista osakaslainat olivat 66 miljoonaa euroa. Yhtiön maksamat korot eivät vaikuta Energiaviraston sähkönsiirtoyhtiöille määrittelemän sallitun tuoton laskentaan tai asiakashintoihin.
Caruna suunnittelee uudelleenrahoittavansa huomattavan osan velastaan vuoden 2016 aikana.