Hallitus sopi kevään riitaisessa kehysriihessä, että syksyllä päätetään veronkorotuksista, jotka vahvistavat julkista taloutta 100–150 miljoonalla eurolla. Ratkaisut veronkorotuksiin etsitään hallituksen syyskuun alun budjettiriihessä.
Valtiovarainministeriön elokuun alussa julkaisemassa budjettiesityksessä ei otettu odotetusti minkäänlaista kantaa siihen, mitä veroja hallitus aikoo korottaa. Veroratkaisut on perinteisesti jätetty koko hallituksen neuvoteltaviksi, jotta riihi ei jumiudu jo ennen alkamistaan.
Uusien veroratkaisujen tekemisessä on hyvin vähän pelivaraa. Hallitus on jo sopinut, että ansiotuloverotusta, yritysverotusta tai pääomatulojen verotusta ei kiristetä.
Palkkaverotus voi hitusen jopa keventyä ensi vuonna, arvioi Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti
Erilaisten haittaverojen kiristys on ollut kautta aikojen suosittu tapa kerätä valtiolle lisätuloja. Hallitusohjelmassa päätettiin tupakka- ja nikotiinituotteille 200 miljoonan euron veronkorotukset vuosina 2019-2023, joten tupakan osalta linjaukset on tehty.
Sama koskee liikennepolttoaineiden verotusta. Hallitusohjelman mukaiset 250 miljoonan euron veronkorotukset fossiilisiin polttoaineisiin on tehty, ja tämä hallitus ei ole päättämässä lisäkorotuksista.
Valtiovarainministeripuolue keskustan kanta on polttoaineiden verotuksen korottamiseen hyvin tiukka.
Terveysalan järjestöt ovat ehdottaneet Suomeen terveysperusteista valmisteveroa, joka ottaisi sokerin lisäksi huomioon elintarvikkeiden suolan määrän ja rasvan laadun. Terveyttä edistävän veron selvitys kuuluu hallitusohjelmaan.
Valtiovarainministeriön työryhmä alkaa syksyllä pohtia veron hyötyjä ja haittoja. Kansanterveydellisesti uudelle verolle on perusteet, mutta veromallina se voi olla vaikea.
Hallitusohjelmaan kirjattiin, että veropohjan tiivistäminen on erityisen tärkeää globaalissa taloudessa, jossa rahavirrat ylittävät kansalliset rajat.
Pääministeripuolue sdp on ajanut Suomeen osinkojen viiden prosentin lähdeveroa. Ajatuksena on ollut säätää lähdevero erityisesti ulkomaisille institutionaaliselle sijoittajille.
Kehysriihessä sovittiin, että hallitus linjaa syksyn budjettiriihessä mahdollisuudet uudistaa ulkomaisten ja muiden osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen osinkojen verotusta niin, että muutos ei koske yleishyödyllisiä yhteisöjä. Epäselvää kuitenkin, on voidaanko työeläkeyhtiöt rajata lähdeveron ulkopuolelle.
Hallituksen linjauksen pohjapaperina on valtiovarainministeriön asiantuntijatyöryhmän kesäkuun alussa julkistama raportti. Raportin mukaan Suomessa ei ole syytä ottaa käyttöön osinkojen viiden prosentin lähdeveroa.
Työryhmä totesi, että vero ei sovi nykyiseen osinkoverojärjestelmään. Se tekisi siitä liian monimutkaisen. Mikäli verotuksen kohteena olisivat myös työeläkeyhtiöt, vero voisi tarkoittaa työeläkemaksujen lievää korotusta, mitä yksikään hallituspuolue ei kannata.
Ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot päätynevät verolle kehysriihen linjauksen mukaan. Tältä osin myös vm:n työryhmä suositteli jatkotarkastelua.
Valtiovarainministeriö selvittää parhaillaan, millaisia vaikutuksia verotuottoihin kiinteistösijoitusten voiton verottamisella olisi. Nämä verotuotot eivät kuitenkaan täytä hallituksen 100-150 miljoonan tavoitetta, mutta voivat olla osa veroratkaisua. Muutokset kiinteistösijoitusten voittojen verotuksessa tulisivat voimaan 2023 alkaen.
Toinen, mutta vain pieni osa veroratkaisusta tulee siitä, että metsärahastojen mahdollisuutta hyödyntää metsävähennystä rajoitetaan ensi vuoden alusta. Asuntoluottojen korkojen verovähennysoikeus pienenee aikaisemmin päätetyn mukaisesti.
Hallitus ratkaisee verokysymykset ja muut kiistanalaiset asiat budjettineuvotteluissaan 7.–8. syyskuuta. Verotusta enemmän keskustellaan julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista ja lääkkeiden keksimisestä joka puolelta esiin nousevaan työvoimapulaan. Uusia päätöksiä päästövähennyksistä tehtäneen myös.
Kirsi Turkki
