Suomen bruttokansantuotteessa on havaittavissa hidasta kasvua alkuvuoteen nähden. Suomen kausitasoitettu bruttokansantuote (bkt) kasvoi huhti-kesäkuussa 0,4 prosenttia tammi-maaliskuusta, kertoivat Tilastokeskuksen ennakkotiedot keskiviikkona.
Työpäiväkorjatun sarjan mukaan bkt oli kuitenkin huhti-kesäkuussa 0,7 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
– Taantumaa ei teknisessä mielessä ole, mutta kuopan syvyyden huomioiden ollaan yhä jäljessä vuodentakaisesta. Jos bkt polkisi loppuvuoden paikoillaan, niin 2024 bkt olisi noin 1–2 prosenttia pakkasella, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki viestipalvelu X:ssä.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist taas kommentoi lukuja X:ssä toteamalla, että ei usko vielä hurjaan kasvuun.
– En itse kyllä usko mihinkään hurjaan ralliin ihan vielä, mutta toivotaan parasta.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pääekonomisti Penna Urrila taas sanoi lukujen olevan varovaisen myönteisiä.
– Edellisvuoteen verrattuna ollaan vielä miinuksella. Hyvin ennakollisia lukuja, jotka päivittyvät varmasti, mutta pahin aallonpohja ehkä jo ohi, hän kirjoitti X:ssä.
Työllisten määrä vähentynyt
Kesäkuun työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 1,5 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Kausitasoitettu tuotanto kasvoi kesäkuussa prosentin verran toukokuusta.
Työllisten määrän ennakoidaan vähentyneen huhti-kesäkuussa 0,5 prosentilla tammi-maaliskuuhun verrattuna.
Työpäiväkorjattuna työllisten määrä väheni vuoden toisella neljänneksellä 1,7 prosenttia vuodentakaisesta.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajan ennakkotietoihin.
Inflaatio hidastui hieman kesäkuusta
Inflaatio hidastui Suomessa heinäkuussa hieman kesäkuuhun verrattuna, Tilastokeskus kertoo tuoreessa katsauksessaan.
Inflaation hidastuminen kesäkuusta heinäkuulle johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron lievemmästä noususta.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli heinäkuussa 1,0 prosenttia. Kesäkuussa inflaatio oli 1,3 prosenttia.
Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten sähkön, lasten päivähoidon ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen.