Brittiläinen Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti kannattaa ajatusta keskusteluyhteydestä Euroopan ja Venäjän välille. Hänen mukaansa Eurooppa sulkee itsensä kaiken keskustelun ulkopuolelle, kun se edellyttää Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta myönnytyksiä ennen yhteydenpidon aloittamista.
– Olemmeko tyytyväisiä siihen, että (Yhdysvaltain presidentti) Donald Trump on ainoa keskustelukumppani Moskovan kanssa, käytännössä Euroopan Moskovan-suurlähettiläs? Minä en ainakaan ole, Galeotti sanoo STT:n haastattelussa.
Hänen mukaansa on olemassa koko ajan vaara, että Trump tekee Venäjän kanssa diilin, johon Ukrainan kantaa ei kysytä ja jossa eurooppalaiset joutuvat maksumiehiksi.
Galeotti myötäilee presidentti Sauli Niinistön ehdotusta keskusteluyhteyden avaamisesta. Toisaalta brittitutkija on myös nykyisen presidentin Alexander Stubbin linjoilla siinä, että mahdolliset keskustelut Putinin kanssa on syytä käydä koordinoidusti.
Puolueettomalla maaperällä
Galeottin mukaan tapaaminen Putinin kanssa pitäisi järjestää puolueettomalla maaperällä eikä missään tapauksessa kahdenvälisesti. Putinia tapaamaan voisivat lähteä tapaamaan esimerkiksi Britannian pääministeri Keir Starmer, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz, Galeotti ehdottaa.
– Ei tuollaisesta tapaamisesta aluksi mitään tulosta syntyisi, mutta se olisi alku, Galeotti sanoo.
Tapaamisessa päästäisiin kuulemaan asioista suoraan eikä Trumpin tai Putinin tulkitsemana.
Galeotti muistuttaa, että ennen keskusteluja Euroopassa pitäisi muodostaa mahdollisimman laaja yhteinen käsitys siitä, miten sodan Ukrainassa katsotaan voivan realistisesti päättyä.
– Yksi keskustelujen tarkoituksista olisi tehdä Putinille selväksi, että hän joutuu taipumaan joihinkin myönnytyksiin ja ettei esimerkiksi Putinin vaatima Ukrainan riisuminen aseista tule koskaan tapahtumaan, Galeotti sanoo.
Hänen mukaansa Euroopan johtajien tapaamisessa Putinin kanssa olisi eri lähtökohdat kuin Trumpilla. Eurooppalaiset eivät menisi neuvottelupöytään pilkkomaan Ukrainaa tai sivuuttamaan presidentti Volodymyr Zelenskyiä.
– Mutta on turha teeskennellä, etteikö Euroopalla ole myös omia etujaan ajettavana, Galeotti sanoo.
Sodille rakennettu Venäjä
Trumpin ja Putinin yhteydenpitokaan ei ole toistaiseksi tuottanut toivottuja tai pelättyjä tuloksia.
Putinilla ei ole Galeottin mukaan kiirettä lopettaa sotaa Ukrainassa, koska hän uskoo vielä voivansa saavuutta jotain ja toisaalta koska sodan päättämiseen sisältyy monia riskejä. Ne ovat Gaelottin mukaan kuitenkin hallittavissa: sotataloutta ei tarvitse esimerkiksi purkaa hetkessä, koska Putin haluaa kuitenkin rakentaa Venäjälle uudet vahvemmat asevoimat.
– Molemmat ovat häviämässä sodan, mutta Ukraina vähän nopeammin kuin Venäjä, Galeotti tiivistää sotatilanteen.
Galeotti vieraili Suomessa markkinoimassa kirjaansa Sodista taottu Venäjä (Docendo). Sen mukaan venäläistä ajattelua on läpi historian leimannut eri suunnista koettu uhka ja sen ratkaiseminen sodalla. Tästä ajattelutavasta Venäjän olisi omankin etunsa takia syytä päästä eroon, Galeotti kirjoittaa. Maan olemassaoloa kun ei voi pitää uhattuna.
– Ydinaseaikakaudella Venäjää ei voi miehittää, valloittaa eikä voittaa. Venäjän itsensä on hyväksyttävä ja ymmärrettävä tämä, Galeotti muistuttaa.