Britannian ulkoministeri James Cleverly kehottaa hillitsemään odotuksia Ukrainan pitkään odotettua vastahyökkäystä kohtaan. Cleverlyn mukaan ei kannata odottaa, että keväthyökkäys toisi sotaan nopeaa ratkaisua.
Washingtonissa vieraillut ulkoministeri kehotti lisäämään sotilaallista tukea Ukrainalle, jonka odotetaan aloittavan pian vastahyökkäyksen Venäjän miehittämien alueiden valtaamiseksi takaisin.
– He ovat osoittaneet olevansa erittäin, erittäin tehokkaita maansa puolustamisessa. Meidän täytyy kuitenkin ymmärtää, ettei tiedossa välttämättä ole yksinkertaista, nopeaa ja ratkaisevaa läpimurtoa, Cleverly sanoi Atlantic Council -ajatushautomossa.
– Toivon ja uskon että he pärjäävät erittäin, erittäin hyvin, koska ukrainalaiset ovat aina ylittäneet odotukset. Mutta meidän on oltava realistisia. Tämä on oikea maailma, ei Hollywood-elokuva.
Rintamalinja pysynyt vakaana
Ukraina valtasi viime syksynä takaisin Venäjän miehittämiä alueita Harkovan alueella idässä ja Hersonin alueella etelässä. Rintamalinja ei kuitenkaan ole juuri liikkunut sitten marraskuun. Siksi vastahyökkäykseen on asetettu kovia odotuksia. Venäjä on ehtinyt kuitenkin linnoittaa monet rintamalinjan alueet, mikä tekee läpimurroista vaikeaa.
Cleverlyn mukaan länsimaiden täytyy jatkaa päättäväisesti Ukrainan tukemista riippumatta siitä, miten hyökkäys etenee. Hänen mukaansa lännen ei myöskään tulisi pelästyä Venäjän presidentin Vladimir Putinin mahdollisia kovia lausuntoja.
Britannia on ollut yksi Ukrainan tärkeimmistä tukijoista sodan aikana. Se oli ensimmäinen maa, joka lähetti Ukrainalle länsimaisia taistelupanssarivaunuja.
Cleverly korosti sitä, että Ukrainaa on tärkeää tukea pitkällä aikavälillä. Yhdysvaltojen tuen Ukrainalle pelätään ehtyvän, jos republikaanien Donald Trump voittaa vuoden 2024 presidentinvaalit.
– Jos viestimme maailmalle, että pystymme olemaan mukana vain noin 18 kuukauden ajan, luomme paljon vaarallisemman ympäristön tulevaisuudessa, Cleverly sanoi kommentoimatta suoraan Yhdysvaltain vaaleja.
USA julkisti 1,2 miljardin dollarin aseapupaketin Ukrainalle - vahvistusta luvassa ilmatorjuntaan
Yhdysvallat ilmoitti tiistaina uudesta 1,2 miljardin dollarin aseapupaketista Ukrainalle. Paketti sisältää muun muassa apua ilmapuolustukseen sekä tykistöammuksia.
Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan paketti on osoitus Yhdysvaltain sitoutumisesta Ukrainaan ja se vahvistaa Ukrainan asevoimien kykyä puolustaa maata sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Ukraina valmistautuu parhaillaan suuresti odotettuun keväthyökkäykseen vallatakseen takaisin Venäjän miehittämiä alueita. Nyt julkistettu paketti ei kuitenkaan saavu rintamalle heti, sillä Yhdysvallat hankkii luvatut tarvikkeet ensin puolustusteollisuudelta sen sijaan, että tyhjentäisi omien asevoimiensa varastoja.
Ilmatorjunta on ollut Ukrainalle keskeisessä roolissa sodan aikana. Se on pystynyt suojaamaan maata Venäjän ohjus- ja lennokki-iskuilta ja estämään Venäjää saavuttamasta ilmaherruutta.
Ukrainan paljolti neuvostoaikaisia ilmatorjuntajärjestelmiä on kuitenkin uhannut ammuspula. Maan läntiset tukijat ovat pyrkineet vahvistamaan Ukrainan ilmapuolustusta antamalla sekä moderneja että vanhempia ilmatorjuntajärjestelmiä.
Nyt luvatussa paketissa on myös tarvikkeita, joiden avulla voidaan yhdistää länsimaisia järjestelmiä neuvostoaikaisiin.
Uusimman paketin myötä Yhdysvaltain Ukrainalle antaman aseavun arvo helmikuusta 2022 lähtien kipuaa yli 36 miljardiin dollariin.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti Yhdysvaltoja apupaketista.
– Arvostamme tätä solidaarisuuden osoitusta Ukrainalle päivänä, joka on meille symbolinen – Eurooppa-päivä ja voitonpäivä natsismista toisessa maailmansodassa. Yhdessä kuljemme kohti uutta voittoa! Zelenskyi sanoi Twitterissä.
Uutistoimisto AFP:n toimittaja sai surmansa rakettitulessa Ukrainassa
Uutistoimisto AFP:n toimittaja on kuollut Ukrainassa rakettituleen, ranskalaisuutistoimisto kertoo. AFP:n Ukrainan videokoordinaattori Arman Soldin, 32, sai surmansa lähellä Tshasiv Jarin kaupunkia Itä-Ukrainassa tiistaina iltapäivällä.
Tshasiv Jar sijaitsee lähellä Bahmutia, joka on ollut viime kuukausina Ukrainan sodan taisteluiden keskipiste. AFP:n ryhmä oli paikalla ukrainalaisten sotilaiden kanssa, kun he joutuivat Grad-rakettien tulituksen kohteeksi. Raketti osui lähelle Soldinia, joka sai surmansa. Muut ryhmän jäsenet selvisivät vammoitta.
– Koko uutistoimisto on järkyttynyt Armanin menetyksestä, AFP:n puheenjohtaja Fabrice Fries sanoi.
– Hänen kuolemansa on kauhea muistutus niistä riskeistä ja vaaroista, joita journalistit kohtaavat joka päivä raportoidessaan konfliktista Ukrainassa.
Sarajevossa Bosnia-Hertsegovinassa syntynyt Soldin oli Ranskan kansalainen, joka oli työskennellyt AFP:llä vuodesta 2015. Hän lähti Ukrainaan seuraamaan sotaa heti Venäjän hyökättyä helmikuun lopussa viime vuonna. Soldin oli asunut maassa viime syyskuusta lähtien ja käynyt säännöllisesti juttukeikoilla myös rintamalinjan luona.
Soldinin kuoleman myötä ainakin 11 journalistia tai heidän avustajaansa on kuollut Ukrainassa seuratessaan Venäjän hyökkäyssotaa, kertovat toimittajajärjestöt.
AFP:n Euroopan-johtaja Christine Buhagiar kuvaili Soldinia innostuneeksi, energiseksi ja rohkeaksi.
– Hän oli todellinen kenttätoimittaja, aina valmis työskentelemään jopa kaikkein vaikeimmissa paikoissa.
Wagner-johtaja: Venäjän armeijan yksikkö paennut Bahmutista
Venäläisen palkkasotilasyhtiö Wagnerin johtaja Jevgeni Prigozhin väittää, että Venäjän armeijan sotilasyksikkö on paennut Bahmutin taisteluista Itä-Ukrainassa. Videolausunto tuli tiistaina samaan aikaan kun Moskovassa aloiteltiin vuotuista sotilasparaatia voitonpäivän kunniaksi.
Prigozhinin mukaan yksi puolustusministeriön yksiköistä pakeni Bahmutista ja jätti Wagner-joukkojen kyljen ilman suojausta. Hänen mukaansa sotilaat lähtivät pakoon Venäjän armeijan komentajien tyhmyyden vuoksi, ja koska nämä Wagner-johtajan mukaan antavat rikollisia määräyksiä.
Prigozhin on syyttänyt kevään mittaan Venäjän sotilasjohtoa jyrkästi. Hänen tuoreen väitteensä mukaan sotilasjohtajat yrittävät pettää presidentti Vladimir Putinin.
– Jos kaikki tehtävät suoritetaan niin että ylipäällikköä (Putinia) petetään, joko hän repii perseesi tai sen tekevät venäläiset, jotka ovat vihaisia sodan häviämisestä, Prigozhin jyrisi.
"Ukraina iskee onnistuneesti"
Perjantaina Prigozhin uhkasi videoviestissä vetää pois Wagner-sotilaat Bahmutista. Uhkauksen mukaan Venäjän sotilasjohto ei ole antanut Wagner-ryhmälle tarpeeksi aseita ja ammuksia.
Viikonloppuna Wagner-sotilaille oli Prigozhinin mukaan luvattu ammuksia ja aseita, mutta lupaus ei ole hänen mukaansa pitänyt.
– Meidän olisi pitänyt saada ammuksia tähän mennessä, mutta niin ei ole tapahtunut, hän sanoi videolla tiistaina.
Prigozhin lisäksi kyseenalaisti Kremlin kyvyn puolustaa maata Ukrainan valmistautuessa keväthyökkäykseen. Hänen mukaansa Ukraina iskee Venäjän raja-alueille "onnistuneesti".
Wagner-joukot taistelevat Venäjän armeijan rinnalla Bahmutissa ja muualla Ukrainassa. Bahmutilla ei katsota olevan suurta strategista merkitystä, mutta pitkän siellä jatkuneiden taisteluiden jälkeen kaupungin symbolinen merkitys on kasvanut.
Guterres: Ei rauhanneuvottelujen aika
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres sanoi espanjalaisen El Pais -lehden haastattelussa, että rauhanneuvottelut Ukrainan konfliktin lopettamiseksi eivät ole mahdollisia tällä hetkellä. Lehti julkaisi portugalilaisen YK-pääsihteerin haastattelun tiistaina.
– On selvää, että kaksi osapuolta on täysin imeytynyt tähän sotaan ja (kumpikin on) vakuuttunut siitä, että he voivat voittaa, pääsihteeri arvioi.
Guterres sanoi toivovansa, että tulevaisuudessa on mahdollista tuoda Venäjä ja Ukraina neuvottelupöytään.
Kiina on pyrkinyt toimimaan välittäjänä Ukrainan konfliktissa. Kiinan ulkoministeri Qin Gang vierailee Euroopassa tällä viikolla.