Britit yleensä hallitsevat muodollisen kohteliaisuuspuheen, ja Hänen Majesteettinsa suurlähettiläältä sitä voi jopa edellyttää. Suomeen puoli vuotta sitten muuttanut Laura Davies puhuu uudesta asemamaastaan kuitenkin niin vilpittömän innostuneesti, että aivan kaikkea on vaikea laittaa pelkän vieraskoreuden piikkiin.
– Minulla on vasta kuherruskuukausi menossa Suomen kanssa, mutta nyt vaikuttaa siltä, että tästä kuherruskuukaudesta tulee koko komennuksen (neljä vuotta) pituinen. Ei ole juuri mitään, mistä en olisi pitänyt, Davies sanoo.
Haastatteluhetkellä toukokuun aurinko paistaa kauniisti ja virka-asunnon ikkunasta näkyy orastavan vihreä Kaivopuisto. Davies kuitenkin saapui Suomeen keskellä marraskuuta. Hän kertoo saaneensa presidentti Alexander Stubbilta hyvän neuvon: ulos vain, vaikka olisi pimeää ja kylmää.
– Niinpä päädyin aloittamaan esimerkiksi talviuinnin, vaikka olin sanonut, että sitä en missään tapauksessa tee. Minulla oli valmiina suunnitelma, miten välttyisin menemästä mereen koko neljän vuoden ajan, Davies sanoo ja nauraa iloisesti päälle.
Lähettilään ensimmäisen Suomi-talven ainoa heikkous oli sen leutous.
– Ensi talveksi tarvitsen lisää lunta, kiitos!
Toisaalta Davies ajattelee jo hyvin suomalaiseen tapaan, eli että talvikuukausien sinnittelyn jälkeen kesä on ansaittu. Ei siis lomailua Britanniassa sukulaisten ja ystävien luona.
– Ei todellakaan, he saavat tulla tänne! Minä haluan olla Suomessa kesä- ja heinäkuussa, Davies huudahtaa.
Suomen kieli - erilaista vai vaikeaa?
Jääkylmässä vedessä pulikoinnin lisäksi Davies vaikuttaa suorittavan jonkinlaista Suomi tutuksi -kurssin pitkää oppimäärää: hän on aloittanut murtomaahiihdon, syönyt mämmiä, testannut lahtelaisen lihamukin, hankkinut kirjastokortin, tehnyt karjalanpiirakoita ja niin edelleen.
Mutta entä tärkein eli sauna? Puoli vuotta ei ehkä ole vielä täysin riittänyt rakkauden puhkeamiseen, joten Davies muotoilee suhteensa saunaan hyvin, no – diplomaattisesti:
– Se on orastavaa hellyyttä.
Vakavammin puhuttuna Davies sanoo asemamaahan perehtymisen olevan diplomaatin työn ydintä. On lupa olla utelias ja "penkoa vähän, mitä konepellin alta löytyy". Velvollisuuden sijaan Davies kuitenkin puhuu mieluummin etuoikeudesta.
– Minusta olet hyvä diplomaatti vasta, kun edes pikkuisen rakastut maahan, jonne sinut on lähetetty, hän muotoilee.
Suomen kielen opiskelut Davies aloitti jo hieman ennen Helsinkiin saapumista, ja edelleen kielitunteja on kerran viikossa. Lähettilään X-tilin perusteella suomi sujuu jo varsin mallikkaasti, vaikka pahamaineinen kielioppi ja pitkät yhdyssanat ovat tuottaneet tuskaa.
– Yksi opettajistani sanoi, etten saa sanoa suomea vaikeaksi, koska se on vain erilaista. Vastasin, että juuri siinä erilaisuudessa on se vaikeus, latinaa ja kreikkaa Oxfordissa opiskellut Davies sanoo.
– KPT-vaihtelu (astevaihtelu) on yhtä painajaista, ja partitiivi jatkuva mysteeri, lähettiläs luettelee inhokkejaan.
Suomen kielen taidosta on ollut jo hyötyä kulttuuriin tutustumisessa, vaikka lähettiläs saa lehdistökatsaukset Suomen mediasta englanniksi koostettuina.
– Mutta ei niissä kerrota, että kaikkien suomalaisten tuntema (WWF:n) Norppalive on taas alkanut, Davies mainitsee esimerkkinä.
Britanniassa ymmärretään Venäjän naapuria
Britannian Suomen-suurlähettilään työpöytä on viime vuosina täyttynyt huomattavalta osin puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Daviesin mukaan maiden yhteistyö näillä alueilla ei ole ollut koskaan niin tiivistä ja syvää.
– Esimerkiksi juuri nyt meillä on yli tuhat brittisotilasta harjoittelemassa Suomessa, mikä on aika vaikuttavaa, Davies sanoo.
Hän kertoo käyneensä seuraamassa Britannian ilmavoimien hävittäjien harjoittelua Tikkakoskella, ja myöhemmin toukokuussa luvassa on matka sotaharjoitukseen Rovajärvelle.
Britannian ja Suomen turvallisuusyhteistyö on sekä kahdenvälistä että Naton ja JEF-ryhmän puitteissa järjestettyä. Daviesin mukaan brittejä kiinnostavat Suomessa muun muassa kokemukset hybridivaikuttamiseen vastaamisesta ja kokonaisturvallisuuden järjestelyt.
Lähettilään mukaan Britanniassa riittää ymmärrystä Suomen turvallisuushuolille ja asemalle etulinjassa.
– Uhkakuva on väistämättä hieman abstraktimpi, kun asuu saarivaltiossa eikä maassa, jolla on yli tuhannen kilometrin raja Venäjän kanssa. Mutta jos käsitys uhkasta ei olekaan niin välitön, se on silti hyvin läsnä ja istuu syvällä, Davies kuvailee brittien tuntemuksia.
Vain suomalaiset epäilivät Suomi-intoa
Britannian yhteistyötä Suomen ja muiden pohjoismaiden kanssa helpottavat Daviesin mukaan historialliset yhteydet, joiden ansioista monet asiat nähdään näissä maissa samalla tavalla.
Muita yhteistyön sektoreita ovat Britannian ja Suomen kipeästi kaipaama talouskasvu, jossa innovatiivisiksi tiedetyillä kumppaneilla on paljon mahdollisuuksia. Näin on muun muassa tuuli- ja ydinvoimassa, kvanttiteknologiassa, tekoälyssä ja lääketeollisuudessa.
– Nämä kaikki ovat aloja, joissa Suomi ja Britannia voivat työskennellä yhdessä molempien talouksien eduksi, Davies sanoo.
Brexitin eli EU-eron rasittamat EU:n ja Britannian suhteet ovat hänen mukaansa kehittyneet viime aikoina yleisesti myönteiseen suuntaan. Venäjän kasvanut uhka on voinut kiihdyttää tätä kehitystä, joskin Daviesin mukaan Britannia ei koskaan varsinaisesti lähtenyt Euroopasta.
Daviesin ennakkotiedot Suomesta ennen lähettiläspestiä olivat varsin tyypillisiä: paljon järviä ja metsää, demokratia, hiljaisuutta ja rauhaa. Kun paikka Helsingissä tuli auki, hän päätti hakea ja tuli valituksi, vaikka vakuuttaa muitakin halukkaita olleen paljon. Se taas näytti olevan vaikeaa uskoa monille suomalaisille.
– Aina kun tapasin suomalaisen ja kerroin lähteväni suurlähettilääksi Suomeen, he kysyivät: mihin maahan sinä olisit oikeasti halunnut mennä? Siellä on niin pimeää talvella, ihmiset eivät paljoa puhu ja ruokakaan ei ole kovin hyvää, Davies muistelee kommentteja.
– Ja minä kun olin niin innoissani pääsystäni Suomeen!