Britannian parlamentin alahuone äänestää tänään niin sanotusta Ruanda-laista. Äänestyksen odotetaan alkavan illalla paikallista aikaa.
Yksinkertaisuudessaan lakipaketti sallisi turvapaikanhakijoiden lähettämisen Ruandaan odottamaan päätöstä turvapaikasta. He kuitenkin saisivat jäädä vain Ruandaan myönteisen päätöksen jälkeen, eivät Britanniaan.
Pääministeri Rishi Sunak tuskin aikoo muovata äänestyksestä minkäänlaista luottamusäänestystä hallintoaan kohtaan. Sunak on kuitenkin jo kohdannut pienimuotoista kapinaa omissa riveissään, kun kaksi konservatiivipuolueen varapuheenjohtajaa erosi vastalauseena myöhään tiistaina.
Lee Andersonin ja Brendan Clarke-Smithin mielestä Ruanda-lakipaketista ei tullut heidän tukemiensa muutosehdotustenkaan myötä riittävän ankara. Kaksikko erosi sen jälkeen, kun he olivat yhdessä 60 muun puoluekollegansa kanssa ehdottaneet kiristyksiä lakiin siinä onnistumatta.
Kapinalliset tarvitsisivat vain 29 ääntä, jotta lakipaketti kaatuisi alahuoneen käsittelyssä.
Oppositiossa olevan työväenpuolueen mukaan Andersonin ja Clarke-Smithin erot osoittavat, että jopa konservatiivipuolueen korkeassa asemassa olevat päättäjät eivät usko puolueensa menestymismahdollisuuksiin.
– Rishi Sunak on liian heikko johtamaan puoluettaan ja liian heikko johtamaan maata, sanoi työväenpuolueen kampanjakoordinaattori Pat McFadden Guardianille.
Jos Sunak kärsisi selkeän tappion äänestyksessä ja hänen johtajuuttaan ryhdyttäisiin tosissaan epäilemään, voisi hän teoriassa julistaa parlamenttivaalit melko pikaisella aikataululla eroamisen sijaan. Konservatiiveille on kuitenkin useiden gallupien ja tuoreen mielipidekyselyn mukaan povattu erittäin pahaa tappiota, jos vaalit järjestettäisiin nyt.
Sopimusten ei haluta olevan tiellä
Alahuoneen jäsenet väittelivät lakipaketista tiistaina useiden tuntien ajan ja äänestivät lukuisista muutosehdotuksista lakipakettiin. Oikeistosiipeä edustavat konservatiivipuolueen jäsenet halusivat muun muassa, että lakiehdotukseen olisi kirjattu merkintä siitä, ettei kansainvälisiä sopimuksia tai Britannian omia lakeja olisi käytetty estämään tai viivästyttämään ihmisen lähettämistä Ruandaan.
Lain päätarkoituksena on mahdollistaa se, että Britanniaan saapuvat turvapaikanhakijat voitaisiin lähettää Ruandaan. Tarkoituksena on hallituksen mukaan luoda pelotekeino ja täten vähentää turvapaikanhakijoiden määrää maassa.
Lupa jäädä vain Ruandaan
Lakipaketti ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin mitä se kenties päällisin puolin vaikuttaisi olevan.
Jos lakipaketti hyväksyttäisiin, voisi se tarkoittaa, että Ruandaan lähetetyt turvapaikanhakijat olisivat mukana ruandalaisessa päätöksentekoprosessissa. Ruandan viranomaiset siis päättäisivät, saisivatko turvapaikanhakijat turvapaikan vai eivät. Jos turvapaikka myönnetään, turvapaikanhakijat saisivat jäädä vain Ruandaan, eivät Britanniaan.
Lakipaketissa on mukana myös jopa absurdinomainen yritys muuttaa vallitsevaa todellisuutta: Britannian hallitus pyrkii lain nojalla määräämään Ruandan olevan niin sanottu turvallinen valtio. Tämä siitä huolimatta, että maan korkein oikeus katsoi tuomiossaan, että turvapaikanhakijoita voidaan heidän Ruandassa ollessaan palauttaa tai lähettää turvattomiin maihin. Ruanda siis rikkoo oikeuden mukaan palautuskieltona tunnettua periaatetta.
Jos lakipaketti tulisi voimaan nykymuodossaan, tuomioistuimet eivät edes saisi käsitellä tapauksia, joihin liittyy Ruandan asema turvallisena maana. Jos tapaus kuitenkin tulisi käsittelyyn, joutuisivat tuomioistuimet noudattamaan hallituksen sanelemia määritelmiä Ruandan turvallisuudesta. Näin myös niissä tapauksissa, joissa olisi olemassa kiistatonta todistusaineistoa Ruandan turvattomuudesta.
Britannia oli jo joulukuun alkuun mennessä maksanut Oxfordin yliopiston alaisen Migration Observatoryn mukaan 240 miljoonaa puntaa (noin 279 miljoonaa euroa) Ruandalle. Yhtään turvapaikanhakijaa ei kuitenkaan ole tähän mennessä lähetetty Ruandaan.
Ruandan itsevaltainen presidentti Paul Kagame kommentoi Guardianille lakiehdotusta kuvailemalla sen olevan Britannian ongelma. Ruandalle jo maksetut rahat on Kagamen mukaan tarkoitus käyttää maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden kustannuksiin.
– Jos he eivät tule, me voimme palauttaa rahat, Kagame sanoi Sveitsin Davosissa järjestetyn Maailman talousfoorumin yhteydessä.
– On olemassa raja sille, kauanko tilanne voi jatkua, turhautunut autoritaarinen johtaja sanoi viitaten parlamentaariseen prosessiin.