Britanniassa eletään tällä hetkellä viime vuosien suurimman lakkoaallon keskellä.
Niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla on lakkoiltu: tähän mennessä muun muassa opetusalalla, terveydenhuollossa, rautateillä ja postissa. Osa lakoista on maanlaajuisia, osa pienempiä.
Tälle päivälle alkavaksi suunniteltu matkatavaroiden käsittelijöiden lakko Heathrow'n lentokentällä peruttiin viime hetkellä. Myöhemmin joulukuussa lakkorintamaan liittyy ainakin ambulanssityöntekijöitä Englannissa ja Walesissa sekä rajaviranomaisia.
Työtaisteluissa vaaditaan ennen kaikkea lisää palkkaa.
– Ostovoima on alentunut erityisesti energian hinnan nousun vuoksi, mutta muutenkin voimakkaan inflaation vuoksi, sanoo Suomen Lontoon-suurlähettiläs Jukka Siukosaari STT:lle.
Myös työoloihin halutaan parannusta.
– Suuri ongelma Britannialle kuten monelle muullekin maalle on se, että työvoimasta on jatkuva pula. Täällä on käytännössä täystyöllisyys. Monet alat kärsivät siitä, että ne eivät saa tarpeeksi työntekijöitä, jonka takia täytyy saada enemmän irti niistä, jotka ovat töissä, Siukosaari sanoo.
– Tehokkuusvaatimukset muutenkin ovat varmasti vähentäneet henkilöstön määrää, eli joudutaan tekemään tehokkaammin ja enemmän töitä.
Suurimmat lakot ainakin kymmeneen vuoteen
Yhtä suurta lakkoaaltoa ei Britanniassa ole nähty ainakaan kymmeneen vuoteen, Siukosaari sanoo.
Ammattiyhdistysliikkeen ajatushautomon The Institute of Employment Rightsin johtaja Ben Sellers arvioi STT:lle, että joulukuussa lakkoilun vuoksi menetettyjen työpäivien määrä voi nousta korkeimmaksi kuukausikohtaiseksi määräksi pariinkymmeneen vuoteen.
Sellers näkee lakkoaallon taustalla useita syitä: julkisen alan palkkojen nousun pysähtyminen, ostovoiman heikkeneminen, inflaatio, halu puolustaa julkisia palveluita.
– Ihmiset kokevat hyvin vaikeaksi pärjätä palkoilla, jotka ovat pysyneet paikoillaan niin pitkän aikaa, Sellers sanoo.
Joulukuun merkittävimpiin lakkoihin kuuluvat rautatietyöntekijöiden, postin ja terveydenhuollon työntekijöiden lakot.
Englantiin, Walesiin ja Pohjois-Irlantiin ulottuva hoitajalakko on Royal College of Nursing (RCN) -ammattiliiton yli satavuotisen historian ensimmäinen kansallinen lakko.
Rautatietyöntekijöiden lakot ovat alkaneet jo aiemmin tänä vuonna ja niiden on suunniteltu jatkuvan vähintään tammikuulle asti.
Lakot voivat mutkistaa joulusuunnitelmia
Erityisesti rautatietyöntekijöiden lakko vaikuttaa Sellersin mukaan isosti ihmisten arkeen, sillä työmatkaliikenne perustuu niin pitkälti juniin.
– Lakot kestävät kaksi päivää kerrallaan. Ne vaikuttavat kuitenkin itse asiassa paljon pidempään, kun junat ja kuljettajat eivät ole oikeissa paikoissa, Sellers sanoo.
Suurlähettiläs Siukosaari arvioi, että lakkoilijoille löytyy Britanniassa ymmärrystä, eikä ainakaan vielä ole havaittavissa "lakkoilijat vastaan muu yhteiskunta" -vastakkainasettelua.
Joulunpyhät saattavat olla yleisen mielipiteen kannalta koettelemus, sillä lakkojen odotetaan vaikuttavan merkittävästi muun muassa matkustamiseen. Joulun aikaan lakkoon aikovat muun muassa rautatietyöntekijät ja rajaviranomaiset.
Tuoreessa markkinatutkimusyritys Savantan mielipidemittauksessa rautatielakkoja tuki edelleen enemmän ihmisiä kuin vastusti, vaikka tuki oli hieman vähentynyt lokakuusta ja vastustus kasvanut. Hieman yli puolet oli sitä mieltä, että rautatietyöntekijöiden ei pitäisi lakkoilla joulun aikaan.
Myös suomalaisten matkailijoiden on syytä varautua lakkoihin, Siukosaari muistuttaa.
– Jouluksi tai joulunpyhien aikana tänne matkaavien kannattaa varautua häiriöihin ja viivytyksiin liikenteessä ja lentokentällä ja varata siihen riittävästi aikaa.
Sunak haluaisi rajata lakko-oikeutta
Britannian hallitus ei ole suhtautunut myötämielisesti lakkoihin. Pääministeri Rishi Sunak on muun muassa sanonut ajavansa tiukempaa lainsäädäntöä lakko-oikeuden rajoittamiseksi.
Asia on ollut konservatiivipuolueen ohjelmassa jo pidempään, Siukosaari sanoo.
– Vaikea sanoa, millä aikataululla (lait) tulisivat voimaan. Joka tapauksessa prosessi on niin hidas, että niistä ei tämän talven lakkojen osalta ole ratkaisuksi.
Siukosaaren arvion mukaan Britannian hallituksella on vaikeassa taloustilanteessa vain vähän liikkumavaraa ratkaista palkkaongelmaa omilla toimillaan.
– Hallitus ei voi lähteä kannattamaan korkeita palkankorotuksia, sillä se kiihdyttäisi inflaatiota entisestään. Energian hinnan nousun takia on jo tehty laajoja tukipaketteja, jotka rasittavat valtion taloutta ja budjettia, Siukosaari sanoo.
– Niin kuin syyskuussa nähtiin, jos tehdään budjetteja, joiden rahoitus ei ole selvillä veronkorotusten tai muiden tulonlähteiden kautta, markkinat reagoivat hyvin herkästi siihen negatiivisesti ja korot lähtevät entisestään nousuun.
Syyskuussa Liz Trussin vielä tuolloin johtama hallitus julkisti muun muassa mittavia veronalennuksia sisältäneen budjettisuunnitelman, joka kuohutti Britannian taloutta ja sai muun muassa maan keskuspankin ryhtymään hätätoimiin.
Jatkuvatko lakot ensi vuonna?
Sellers uskoo lakkoilun jatkuvan ja kenties kasvavan entisestään myös ensi vuonna sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
Sellersin mukaan ammattiliitot eivät niitä koskevan lainsäädännön vuoksi mielellään puhu yleislakoista. Hän kuitenkin uskoo, että jonkinlaista koordinoitua toimintaa nähdään.
– Esimerkiksi tietyn alan työntekijät saattavat mennä lakkoon samana päivänä.
Lähteinä myös BBC, Guardian, New York Times, Washington Post.