Britanniassa suosiotaan menettäneiden konservatiivien johtaja Kemi Badenoch piti keskiviikkona linjapuheen puoluekokouksessa Manchesterissa. Saarivaltiota pitkiä ajanjaksoja johtanut puolue on jäänyt kannatusmittauksissa kauas siitä oikealta ohi nousseen populistisen Reform UK -puolueen taakse.
Puheessaan Badenoch nosti esiin paljon samoja teemoja, joita myös oikeistopopulistit ovat pitäneet esillä. Badenochin mukaan kaikki riippuu siitä, että maan talous saadaan vahvistumaan ja rajat turvattua.
– Heikko talous ja heikot rajat merkitsevät tasaista laskua. Kieltäydyn hyväksymästä sellaista kohtaloa, Badenoch sanoi suosiotaan osoittaneelle kokousyleisölle.
Hän toisti tavoitteensa karkottaa vuodessa 150 000 Britanniaan laittomasti tullutta henkilöä ja irtautua Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Lisäksi Badenoch lupasi, että jos hän nousee pääministeriksi, kaduille tulee lisää poliiseja estämään rikoksia, mutta muuten liian suureksi paisunutta virkamieskuntaa supistetaan. Samoin sosiaalietuuksia:
– Tukea annetaan vain niille, jotka todella tarvitsevat sitä, Badenoch linjasi.
Monet tosin arvioivat, ettei Badenoch pysy puolueen puheenjohtajana tarpeeksi pitkään voidakseen nousta edes teoriassa pääministeriksi. Seuraavat vaalit on määrä pitää Britanniassa vasta vuonna 2029.
Kansanedustajia pian vain bussilastillinen
Viime vuoden parlamenttivaaleissa konservatiivien paikkamäärä putosi vain 121 edustajaan 650-paikkaisessa alahuoneessa. Vaalit voittaneen työväenpuolueen kannatus on sekin sittemmin romahtanut oikeistopopulistien kasvatettua suosiotaan.
Tuoreimpien mittausten mukaan konservatiivien kannatus on vain noin puolet Nigel Faragen johtaman Reform UK:n suosiosta. Suosiotaan menettänyt pääministeri Keir Starmerin työväenpuoluekin on yhä selvästi edellä konservatiiveja.
Professori Robert Ford Manchesterin yliopistosta kuvaa konservatiivipuolueen kriisiä jo eloonjäämiskamppailuksi.
– Nykyisillä kannatusluvuilla konservatiivien kansanedustajat saisi mahtumaan seuraavien vaalien jälkeen yhteen pieneen bussiin, Ford kuvailee.
Vuonna 1830 perustetun konservatiivipuolueen riveistä on noussut todellisia Britannian politiikan raskassarjalaisia Winston Churchillista aina Margaret Thatcheriin. Toryiksi kutsutut konservatiivit ovat voittaneet useampia vaaleja ja nostaneet valtaan useampia pääministereitä kuin yksikään toinen puolue Britannian historiassa.
Alamäki alkoi brexit-kansanäänestyksestä
Konservatiivit olivat vallassa peräti 18 vuotta putkeen vuosina 1979–97 ja viimeksi 14 vuotta vuosina 2010–24. Alamäen ja sisäisten riitojen voi katsoa saaneen alkunsa pääministeri David Cameronin lupaamasta vuoden 2016 brexit-kansanäänestyksestä, minkä jälkeen puolueen johto ja pääministeri vaihtui neljästi ennen työväenpuolueen nousua valtaan.
Queen Mary -yliopiston professorin Tim Balen mukaan konservatiivit voivat syyttää vastoinkäymisistään vain itseään.
– He antoivat maahanmuutosta ja taloudesta kaikenlaisia lupauksia, joita he eivät hallituksessa ollessaan toteuttaneet. Suuri yleisö on ollut oikeutetusti turhautunut konservatiiveihin, Bale sanoo.
Puolue on toki kärsinyt pahoja takaiskuja myös aiemmin historiassaan. Tuolloin heillä on kuitenkin ollut aina aikaa koota rivinsä kaksipuoluejärjestelmässä uuteen taisteluun vastustajaa eli työväenpuoluetta vastaan. Tätä ylellisyyttä konservatiiveilla ei ole kamppailussa Reform UK -puolueen kanssa.
– Kuoppa, jossa konservatiivit nyt ovat, on paljon, paljon syvempi kuin mikään, missä he ovat olleet viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana, Bale kuvailee.
Joidenkin kyselyiden perusteella puolue saattaa pudota jopa neljännelle sijalle, jos liberaalidemokraatitkin ajavat sen ohi.
- - - - -
Lähteenä myös BBC.