Brexit on kaaosta, hallitsematonta epävakautta. En käytä termiä halventavasti, vaan kuvaavasti. Kunnioitan Britanniassa järjestettyä kansanäänestystä ja sen tulosta, vaikka en kannatakaan päätöstä. Olihan se puhtain osoitus demokratiasta järjestelmässämme. Kansalta kysyttiin suoraan, mitä se haluaa, ja se kertoi.
Kaoottisen kansanäänestyksen jälkeisestä tilasta tekee se, että vaikka kukaan ei tunnu tietävän mitä seuraavaksi tapahtuu, äänestys on jo alkanut repiä eurooppalaista yhtenäisyyttä kappaleiksi.
Ensimmäinen erä eurooppalaisten maiden kesken nähtiin tiistaina Euroopan parlamentin ylimääräisessä täysistunnossa. Kokouksessa Britannian itsenäisyyspuolueen (UKIP) edustajalle Nigel Faragelle buuattiin, häntä kutsuttiin valehtelijaksi ja belgialainen parlamentin jäsen Guy Verhofstadt vertasi Faragen kampanjointia natsipropagandaan. Myös Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker oli silminnähden närkästynyt kansanäänestyksen tuloksesta. Juncker tivasi Faragelta kesken puheenvuoronsa, miksi edustaja oli paikalla täysistunnossa, jos hän halusi niin kovasti eroon Euroopan unionista. Toisaalta eroamispyrkimykset saivat kiitosta Marine Le Peniltä, edustajalta, joka ajaa vastaavaa kansanäänestystä Ranskassa.
Parlamentti ei ole ennenkään kohdelleet UKIP-puoluetta silkkihansikkain, mutta tiistain täysistunnossa nähtiin uudenlaista vihamielisyyttä sen edustajia kohtaan. Puhemiehen piti keskeyttää Faragen puhe kahdesti hillitäkseen tunteidenosoituksia salissa.
Myöskään Farage ei tosin pyrkinyt lieventämään tulehtuneita välejä, vaan muun muassa väitti puheessaan parlamentin toimivan epädemokraattisesti ja etteivät muut parlamentin edustajat ole eläissään olleet oikeissa töissä. Puheensa Farage lopetti sanomalla, että tariffivapaa kauppa Britannian kanssa oli nimenomaan unionin etu. Eurooppalaiset diplomaatit, merkittävimpänä Saksan liittokansleri Angela Merkel, ovat kuitenkin kertoneet, ettei maa saa erityiskohtelua, jos se eroaa unionista. Edut ja velvollisuudet kulkevat erottamattomina, eikä minkäänlaisia neuvotteluja eron ehdoista käydä ennen virallista ilmoitusta.
Äänestys jakaa Euroopan, mutta se uhkaa hajottaa myös Britannian itsessään. Sekä Pohjois-Irlanti että Skotlanti äänestivät unioniin jäämisen puolesta. Skotlannin päämies Nicola Sturgeon onkin kiertänyt Brysselissä puhumassa Euroopan unionin johdon kanssa. Uskotaan, että Skotlanti saattaa järjestää toisen kansanäänestyksen itsenäisyydestään voidakseen jäädä osaksi unionia.
Myös Britannian pääministerin David Cameronin ero on luonut valtatyhjiön konservatiivipuolueen sisällä. Kun vahvoja ehdokkaita valtaa pitävän puolueen pääministeriksi on useita kansanäänestyksen molemmilta puolilta, eikä selkeää johtohahmoa ole vielä noussut, on Lontoo sekasorrossa.
Riippumatta siitä, tehdäänkö Lissabonin sopimuksen artikla 50 mukainen virallinen ilmoitus eroamisesta, on selvää, että jo pelkkä äänestys on tehnyt eurooppalaisesta yhteisöstä epävakaan. Nyt vain toivotaan, että yhteisö, joka perustettiin tuomaan vakautta vuosikymmeniä asukkaidensa verta vuodattaneeseen Eurooppaan, kykenee säilyttämään sen. Tapahtuipa se unioni- tai valtiomuodossa.
ALEKSI MUSTONEN