Stirlingin yliopistossa Skotlannissa opiskeleva Tiia Tolonen, 23, joutuu brexitin jälkeen miettimään tulevaisuuttaan uudelleen. Kuopiosta lähtöisin olevan Tolosen oli tarkoitus opiskella maisterin paperit Britanniassa, mutta toisin taitaa käydä. Hän aloittaa syksyllä kolmannen vuoden opinnot yritysjuridiikassa.
– Valmistun kandiksi keväällä 2018, joten brexit ei vaikuta nykyisen tutkintoni lukukausimaksuihin. Maisteriopinnot puolestaan ovat tällä hetkellä iso kysymysmerkki.
Kun Britannian EU-ero astuu voimaan, lukukausimaksut voivat nousta tuhansilla euroilla. Ensin maan on kuitenkin jätettävä virallinen eroilmoitus ja käytävä läpi mahdollisesti vuosia kestävät neuvottelut.
Tällä hetkellä EU-kansalaisilta perittäviä lukukausimaksuja rajoittaa EU-direktiivi, jonka mukaan EU:sta tulevia opiskelijoita ei saa laittaa eri asemaan kotimaisten opiskelijoiden kanssa. Tämä tarkoittaa, että heillä on oltava samat lukukausimaksut.
Brexitin takia suomalaiset joutuvat tulevaisuudessa maksamaan todennäköisesti samoja maksuja kuin mitä EU:n ulkopuolelta tulevat maksavat nyt.
– Saatan mennä opiskelemaan maisterinopinnot Keski-Eurooppaan, jos tutkintojen hinnat Skotlannissa nousevat, Tolonen sanoo.
Kipinä lähteä Skotlantiin opiskelemaan syttyi au pair -vuoden aikana Luxemburgissa.
– Perheen isä oli kotoisin Skotlannista ja suositteli paikkaa. Lisäksi päätökseeni vaikutti opintojen maksuttomuus ja se, että halusin suorittaa tutkinnon englanniksi kansainvälisessä ympäristössä, Tolonen kertoo.
Skotlannissa korkeakoulututkintoa suorittavat EU-opiskelijat saavat tällä hetkellä ilmaisen koulutuksen tietyin rajoittein. Lukukausimaksut jäävät Student Awards Agency Scotland (SAAS) -järjestelmän harteille, joka maksaa myös skottien lukukausimaksut.
Englannista, Walesista, Pohjois-Irlannista tai EU:n ulkopuolelta tulevien pitää kustantaa opintonsa muilla tavoin. He myös maksavat opinnoistaan enemmän.
Esimerkiksi liiketalouden opinnot Edinburghin yliopistossa maksavat alkavana lukuvuonna skoteille ja ulkomailta tuleville EU-kansalaisille 1 800 puntaa, mutta SAAS hoitaa maksun. Muualta Britanniasta tuleville samat opinnot maksavat 9 000 puntaa vuodessa. EU:n ulkopuolelta tulevilta puolestaan veloitetaan 16 000 puntaa vuodessa.
– Jos opinnot Stirlingissä olisivat alun perin olleet maksullisia, olisin todennäköisesti mennyt opiskelemaan mieluummin Skandinaviaan tai Keski-Eurooppaan, missä lukukausimaksut ovat siedettäviä Englantiin verrattuna, Tolonen kertoo.
Skottiyliopistot ilmoittivat viime perjantaina EU:n alueelta tuleville opiskelijoille, että SAAS hoitaa lukukausimaksut vielä ensi ja sitä seuraavana lukuvuonna. Sen jälkeisestä ajasta ei ole tietoa.
Brexit-tulos ei ole toistaiseksi näkynyt Tolosen arjessa.
– Ihmiset ovat sanoneet, etteivät he usko ulkomaalaisten häätämiseen. Parasta Skotlannissa ovat sen asukkaat, jotka ovat hyvin mukavia ja avuliaita. Tunnen oloni turvalliseksi lähes kaikkialla missä liikun.
Brexitin mukanaan tuomat lukukausimaksujen muutokset koskettavat Tolosen lisäksi satoja muita suomalaisia. Lukuvuonna 2014–2015 Britanniassa koko tutkintoa suoritti 1 938 opiskelijaa, jotka saivat Suomesta opintotukea. Vaihto-opiskelijoita oli vastaavana aikana 513.
Helsingistä kotoisin oleva Christopher Kokarev, 22, opiskelee arkkitehtuuria yksityiskoulussa Lontoossa. Vuosittain hän maksa opinnoistaan noin 10 000 puntaa eli lähes 12 000 euroa. Koulu ei ole osa yliopistojärjestelmää, eikä brexit siten vaikuta koulun toimintaan yhtä paljon kuin yliopistojen.
– Avainsana on epävarmuus. Kukaan ei osaa sanoa, mitkä tarkalleen ovat brexitin seuraukset opiskelijoille tällä hetkellä. Olen kuullut huolia siitä, että lainan saaminen vaikeutuu ulkomaalaisille, mikä saattaisi vaikuttaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrään.
Brexit ei vaikuta Kokarevin tulevaisuuden suunnitelmiin. Hän ei usko, että työnsaanti vaikeutuu, mutta työviisumin ja oleskeluluvan hankkiminen aiheuttaa lisää paperitöitä.
Kelan käsityksen mukaan opiskelijoiden tilanne tulee brexitin myötä muuttumaan merkittävästi.
– Jos lukukausimaksut nousevat kesken tutkinnon, moni Britanniassa opiskeleva suomalainen voi olla pulassa, sanoo vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen Kelan opintotukiryhmästä.
Esimerkiksi kuuluisassa Oxfordin yliopistossa EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta veloitetaan vuodessa jopa 22 000 puntaa, eli 27 000 euroa. EU-kansalaisilta perittävä lukukausimaksu puolestaan on 9 000 puntaa, eli vajaat 11 000 euroa.
Lahtinen arvioi, että brexitin jälkeen suomalaisopiskelijoiden määrä Britanniassa pienenee huomattavasti. Tilannetta voi verrata aikaan ennen Suomen EU-jäsenyyttä.
Ennen vuotta 1995 koko tutkintoaan Britanniassa suoritti vuosittain 200–350 suomalaista. Kolme vuotta EU:hun liittymisen jälkeen suomalaisopiskelijoiden määrä Britanniassa oli jo yli 2 000.
– Iso vaikutus oli varmasti sillä, että Suomen liityttyä EU:hun suomalaisopiskelijoiden lukukausimaksut Britanniassa laskivat huomattavasti, Lahtinen sanoo.
Brexit voi vaikuttaa myös suomalaisten vaihto-opiskeluun Britanniassa. Tällä hetkellä maa kuuluu Erasmus-verkostoon, jonka rahoitus tulee EU:lta. Unioni rahoittaa Erasmus-vaihtoon lähteville kuukausittaisen apurahan.
– Jos ero toteutetaan loppuun saakka, uskon että britit omaksuvat saman mallin kuin Turkki ja Sveitsi, sanoo Vaasan yliopiston opiskelun ja opetuksen palveluiden päällikkö Francesca Cucinotta.
Turkki ja Sveitsi ovat osa Erasmus-verkostoa, vaikka ne eivät kuulu EU:hun. Maat maksavat vaihto-opiskelijoiden apurahat kansallisista varoistaan.
– On kuitenkin epävarmaa, miten innokkaasti Britannian korkeakoulut haluavat ottaa vastaan vaihto-opiskelijoita. Jo nyt brittiyliopistojen kanssa on ollut haastavaa solmia vaihtosopimuksia.
Cucinottan mukaan tämä johtuu siitä, että yliopistoissa on jo yllin kyllin ulkomailta tulevia täysaikaisia opiskelijoita, jotka maksavat opetuksesta.
– En kuitenkaan usko, että brexit merkittävästi vaikeuttaa suomalaisten vaihtoon lähtemistä Britanniaan. Kansainvälisyydellä on korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa suuri arvo.
LINDA LAINE / LÄNNEN MEDIA