Bragen ulkoilmamuseoon saapuessa tervantuoksu, vanhanaikaisiin asuihin pukeutuneet oppaat ja pihalla vapaasti käyskentelevät kanat tarjoavat tuulahduksen historiaa.
Hietalahdessa sijaitsevan perinteisen 1800-luvun maalaistalon piha-alueella pääsee tutustumaan entisajan pohjalaiseen elämäntyyliin.
Bragen ulkoilmamuseo on tänä kesänä auki elokuun puoleenväliin asti. Kesällä ulkoilmamuseossa järjestetään paljon erilaisia ilmaistapahtumia.
Tänään keskiviikkona 5.7. alueella vietetään Lasten päivää. Museon piha-alueella pääsee ihastelemaan erilaisia kotieläimiä, kokeilemaan voin kirnuamista ja kuuntelemaan satuja.
Keskiviikkoisin pidettävissä käsityönäytöksissä perehdytään muun muassa kalastusverkkojen sitomiseen, punamultamaalin valmistukseen ja puukkojen tekoon.
Bragessa voi tehdä omatoimisen kierroksen mihin aikaan tahansa. Museon aukioloaikoina paikalla on kuitenkin opas, joka auttaa kävijää tutustumaan perinteiseen talonpoikaiselämään syvällisesti.
Noin tunnin kestävällä opastetulla kierroksella tutustutaan Bragen maatilan rakennuksiin ja niiden historiaan.
– Kerron kierroksella esimerkiksi sen, miten entisaikaan luhtiaitassa asuvia naimaikäisiä tyttöjä riiattiin, opas Leena Sandberg kertoo.
Onnistunut kosintamatka saattoi päättyä talonpoikaishäiden viettoon. Niiden tunnelmaan pääsee tutustumaan päärakennuksessa olevassa pohjalaistyylisesti sisustetussa häätuvassa.
Opastetulla kierroksella voi tutustua lisäksi kalamajoihin, jotka olivat aikanaan rannikon asukkaiden tärkeä elinkeino.
Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi tänä kesänä ulkoilmamuseossa järjestetään vaasalaisen yhteiskunta-aktivistin Alma Skogin näyttely.
Näyttelyssä tutustutaan Skogin elämään ja aikaansaannoksiin. Rouva Isänmaaksikin kutsuttu Skog edisti merkittävästi lasten, naisten ja vanhusten hyvinvointia 1800-luvun lopun Suomessa.
Lehtiartikkelissa vuodelta 1933 Skogia kutsuttiin Vaasan kaupungin emännäksi, sillä hän oli aktiivisesti mukana kaikissa kansallisissa ja isänmaallisissa tapahtumissa.
– Skog haluttiin nostaa juhlavuoden näyttelyn aiheeksi, koska hän on nainen, joka sai paljon aikaan. Hän pääsi 11-vuotiaana kouluun, mikä tuohon aikaan oli tytöille poikkeuksellista, Sandberg toteaa.
Tiedonjanoisesta nuoresta tytöstä kasvoi myöhemmin todellinen isänmaan ja ruotsin kielen puolustaja. Sortokausina Skog salakuljetti sanomalehtiä Ruotsista Vaasaan.
– Lehtiä hän piilotti salakuljetusta varten räätälöityyn mekkoonsa, hattuunsa ja jopa kenkiinsä, Sandberg kertoo.
Alma Skogin näyttely on avoin museon aukioloaikoina.
Paula Kaskimaa
