Bidenin ja Xin ta­paa­mi­sen tärkein anti oli se, että pre­si­den­tit yli­pää­tään ta­pa­si­vat, suo­ma­lais­asian­tun­ti­jat ar­vioi­vat

Pekingissä uutisoitiin Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin tapaamisesta. LEHTIKUVA/AFP
Pekingissä uutisoitiin Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin tapaamisesta. LEHTIKUVA/AFP

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin tapaamisen tärkein anti oli se, että presidentit ylipäätään tapasivat. Näin STT:lle arvioivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ville Sinkkonen ja Turun yliopiston maailmanpolitiikan dosentti Juha Vuori.

Asiantuntijat pitävät tärkeänä, että presidenttien tapaamisen myötä Kiinan ja Yhdysvaltojen välisiä korkeimman tason keskusteluyhteyksiä saatiin heräteltyä henkiin. Heidän mukaansa tapaaminen oli onnistunut, vaikka sille asetetut tavoitteet olivatkin melko maltillisia.

– Tämä oli liennyttävä tapaaminen, jossa suhteita palautettiin hieman normaalimpaan suuntaan, Vuori arvioi.

Biden ja Xi tapasivat Yhdysvalloissa Kaliforniassa keskiviikkona paikallista aikaa. San Franciscossa pidetyn neljä tuntia kestäneen tapaamisen tavoitteena oli kahden suurvallan jäisten suhteiden lämmittäminen.

Biden kertoikin tuoreeltaan viestipalvelu X:ssä, että maiden välisten jännitteiden vähentämisessä saavutettiin todellista edistymistä. Bidenin mukaan maailmanlaajuiset haasteet edellyttävät häneltä ja Xiltä yhteistä johtajuutta, ja hän kuvaili käytyjä keskusteluja hedelmällisiksi ja tuottoisiksi.

Sinkkonen näkee Yhdysvaltojen haluavan suhteesta Kiinan kanssa ennen kaikkea vastuullisen kilpailusuhteen. Keskusteluyhteyden tarkoituksena on luoda sellaiset rajat, joiden sisällä suurvaltojen välistä kilpailua käydään.

– Kyse on siitä, että pyritään luomaan näille kansainvälisen politiikan kaikkein tärkeimmille kahdenvälisille suhteille sellaiset raamit, että pahimmat mahdolliset skenaariot eivät toteudu. Totta kai pahin mahdollinen skenaario näiden kahden valtion välillä olisi avoin sotatila, Sinkkonen sanoo.

Biden kutsui Xitä diktaattoriksi

Hedelmällisten keskusteluiden jälkeen johtajien välillä nähtiin nokittelua, kun Biden kutsui lehdistötilaisuudessa Xitä diktaattoriksi. Biden on sanonut Xitä diktaattoriksi jo aiemmin tänä vuonna.

Vuori korostaa kommentin olleen vastaus toimittajan tiedotustilaisuudessa esittämään kysymykseen. Hän ei usko Bidenin kommentin aiheuttavan takapakkia maiden välisten suhteiden lämmittämisessä, sillä Kiinan toiveena on nyt liennyttää Yhdysvaltain-suhteita.

– Kiinan puolella lausahdusta ei ole tällä kertaa korostettu, Vuori kertoo.

Kiinan ulkoministeriö silti tuomitsi kyseiset kommentit torstaina ja kutsui niitä "erittäin vääriksi".

– Tällainen puhetapa on erittäin väärin ja vastuutonta poliittista manipulointia. Kiina vastustaa tätä tiukasti, sanoi ulkoministeriön lehdistöedustaja Mao Ning uutistoimisto AFP:n mukaan.

Edustaja ei kuitenkaan viitannut vastauksessaan suoraan Bideniin vaan puhui "joistakin ihmisistä, joilla on piilotettuja motiiveja eripuran kylvämiseksi Kiinan ja Yhdysvaltain välille".

Sinkkosen mukaan on vielä tässä vaiheessa vaikeaa arvioida, kuinka paljon Bidenin kommentti voi vaikuttaa maiden välisiin suhteisiin.

– Kyllähän Xi tietää, että Biden tällä tavalla hänestä ajattelee. Kyse on siitä, kokeeko Kiina tämän jonkinlaisena arvovaltatappiona, Sinkkonen arvioi.

Hänen mukaansa huomattavasti ongelmallisempaa olisi ollut, jos Biden olisi jollain kommentilla vesittänyt viestin siitä, että Yhdysvallat on edelleen sitoutunut yhden Kiinan politiikkaan. Yksi Kiina -politiikkansa mukaisesti Kiina ei salli muiden maiden tunnustaa sekä Kiinaa että Taiwania.

Asevoimien "kuuma linja" palautetaan

Yhdysvallat ja Kiina sopivat tapaamisessa avaavansa maiden asevoimien väliset korkean tason viestintäsuhteet uudelleen. Viestintä on ollut katkolla viime vuoden elokuusta lähtien, jolloin Yhdysvaltain edustajainhuoneen silloinen puhemies Nancy Pelosi vieraili Taiwanissa Kiinan närkästykseksi.

Sinkkosen mukaan viestintäsuhteista on hyötyä erityisesti tilanteissa, joihin sisältyy sotilaallisen eskalaation riski.

– Paras tapa vähentää väärinymmärryksiä on keskustella. Yhdysvallat ja Kiina eivät viime vuosina ole näin korkealla tasolla järin paljoa keskustelleet, Sinkkonen kertoo.

Maiden välisen sotilaallisen "kuuman linjan" puuttuminen on nähty Yhdysvalloissa kriittisenä ongelmana, ja uutistoimisto AFP:n aiemmin haastatteleman virkamieslähteen mukaan viestintäyhteyksien avaaminen oli maan tavoitteena presidenttien tapaamisessa.

– Tämä on ollut huolestuttavaa, näin onnettomuuksia ja väärinkäsityksiä tapahtuu, Biden totesi viestintäsuhteiden puuttumisesta tiedotustilaisuudessaan varhain torstaina Suomen aikaa.

Biden kertoi lisäksi, että hän ja Xi sopivat myös suorasta presidenttien välisestä puhelinyhteydestä kriisitilanteissa.

– Sovimme, että kumpi tahansa voi nostaa luurin, soittaa toiselle suoraan ja tulla välittömästi kuulluksi, Biden summasi.

Sinkkosen mukaan henkilökohtaisen diplomatian roolia kansainvälisessä politiikassa ei pidä aliarvioida.

– Se avaa mahdollisuuksia, kun kaksi näinkin vaikutusvaltaista henkilöä tapaavat, hän sanoo.

Tekoäly tapetilla keskusteluissa

Biden kertoi tiedotustilaisuudessaan käyneensä Xin kanssa keskusteluja myös tekoälystä. Biden sanoi, että asiantuntijat Yhdysvalloista ja Kiinasta tulevat kokoontumaan tekoälyn aiheuttamien riskien ja turvallisuuteen liittyvien asioiden tiimoilta.

– Lähes minne tahansa menenkin, jokainen merkittävä johtaja haluaa keskustella kanssani tekoälyn vaikutuksesta. Nämä ovat konkreettisia askeleita oikeaan suuntaan sen määrittelemiseksi, mikä on hyödyllistä ja mikä ei, mikä on vaarallista ja mikä hyväksyttävää.

Biden lisäsi, että vaikka Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä on kilpailua tekoälyn suhteen, aikovat maat tehdä yhteistyötä jaettujen intressien eteen eikä tilanteen anneta kärjistyä vaaralliseksi.

"Yhdysvaltojen lopetettava Taiwanin aseistaminen"

Presidenttien keskustelussa esiin nousi odotetusti myös Taiwanin tilanne. Xi kehotti Yhdysvaltoja lopettamaan Taiwanin aseistamisen. Xin mukaan Taiwanin jälleenyhdistäminen Kiinaan on vääjäämätöntä ja Yhdysvaltojen pitäisi tukea prosessia.

Vuoren mukaan presidenttien keskustelussa ei löydetty ratkaisuja Taiwanin tilanteeseen, mutta suoranaista konfliktin kiihdytystäkään ei ollut havaittavissa. Tammikuussa Taiwanissa järjestettävät presidentinvaalit voivat Vuoren mukaan kuitenkin pian jälleen kiristää Kiinan ja Yhdysvaltain välejä.

– Hyvin todennäköisesti Kiina lisää painetta näiden vaalien yhteydessä, ja Yhdysvallat saattaa puuttua asiaan. Odotettavissa voi siis olla uusi jännitteiden hetki, Vuori arvioi.

Biden pyysi tapaamisessa Kiinaa kunnioittamaan Taiwanin presidentinvaaleja. Kiina pitää Taiwanin itsehallintoaluetta kapinallisena maakuntana, jonka se voi tarvittaessa vallata sotilaallisesti. Yhdysvallat vastustaa Taiwanin aseman muuttamista sotilaallisin keinoin ja on tukenut aluetta muun muassa asekaupoilla.

Bidenille viimeisiä hetkiä pitää tapaaminen

Presidenttien tapaaminen sijoittui San Franciscossa pidettävän Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestö Apecin kokouksen yhteyteen. Vuosi sitten presidentit kohtasivat samanlaisessa kontekstissa Indonesian Balilla G20-maiden kokouksessa.

Sinkkosen mukaan kansainvälinen foorumi on käytännöllinen alusta suurvaltojen johtajien tapaamiselle. Yhdysvaltain poliittisen kalenterin näkökulmasta Apec-kokous myös ajoittui tarpeeksi kauas maan ensi vuoden presidentinvaaleista.

– Tämä oli Bidenille viimeisiä hetkiä pitää tällainen tapaaminen, sillä Yhdysvalloissa on nyt valloillaan puoluerajat ylittävä konsesus Kiinan haastamisesta. Nyt tapaamisesta ei vielä tullut sellaisia sisäpoliittisia aaltoja, joita ensi vuonna olisi tullut.

Sinkkonen ei kuitenkaan näe syytä sille, ettei presidenttien tapaamista olisi voitu järjestää perinteisen valtiovierailun muodossa Washingtonissa.

Vuori on asiasta eri mieltä. Hänen mukaansa ei olisi ollut realistista, että Xin ja Bidenin tapaaminen olisi järjestetty valtiovierailuna Washingtonissa.

– Valtiovierailuja ei tapahdu kauhean tiiviiseen tahtiin Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Kiristyneiden suhteiden takia ei olisi ollut mahdollista olettaa, että Biden olisi kutsunut Xin suoraan vierailulle, Vuori arvioi.

Ilmoita asiavirheestä