Azerbaidzhanin Bakussa maanantaina alkaneessa YK:n COP29-ilmastokokouksessa hyväksyttiin kansainvälisten päästökompensaatiomarkkinoiden pelisäännöt maiden välillä.
Lähes 200 maata sopi säännöistä, joita oli viilattu liki vuosikymmenen ajan ennen Bakun tapaamista. Askelta kuvataan merkittäväksi läpimurroksi, mutta vasta yhdeksi osaksi kokonaisuutta. Tavoitteena on YK:n tuella toimiva kansainvälinen markkinapaikka, jossa maat voivat käydä kauppaa päästökompensaatioilla ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi.
– Tämä on valtavan merkittävää, arvioi uutistoimisto AFP:lle kansainvälisen ympäristöoikeuden järjestö CIEL:in Erika Lennon.
Päästökompensaatiolla tarkoitetaan ilmastonmuutoksen vastaisia toimia, joita tukemalla valtio tai yritys voi hyvittää omia päästöjään. Näihin kuuluvat esimerkiksi puiden istutus, hiilinielujen suojelu ja puhtaan energiantuotannon tukeminen.
Ilmastokokous lähti maanantaina käyntiin vaikeissa tunnelmissa, kun pelkästä kokouksen asialistasta puhkesi riita jo ennen varsinaisia neuvotteluja.
Bakun ilmastokokouksessa EU tavoittelee laajempaa rahoittajajoukkoa ilmastorahoitukselle, jota jaetaan kehittyvien maiden ilmastotoimiin.
Bakussa kokoustetaan Trumpin varjossa
YK:n ilmastokokousta varjostaa republikaanien Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi. Trump tunnetaan nuivasta suhtautumisestaan ilmastonmuutoksen vastaiseen kamppailuun, ja hän on luvannut edistää fossiilisten polttoaineiden tuotantoa kotimaassaan. Trump suunnittelee myös vetävänsä Yhdysvallat jälleen Pariisin ilmastosopimuksesta virassa aloitettuaan, kertoi New York Times.
Yhdysvaltain ilmastolähettiläs John Podesta väitti kuitenkin Bakussa kivenkovaan, ettei Trumpin valinta lopeta tykkänään Yhdysvaltain ilmastotoimia.
– Vaikkakin Yhdysvaltain liittovaltion hallitus Donald Trumpin alaisuudessa voi panna ilmastotoimet säästöliekille, työ ilmastonmuutoksen rajaamiseksi tulee jatkumaan Yhdysvalloissa, Podesta sanoi.
Podestan mukaan ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on suurempi kuin yhdet vaalit ja yksi poliittinen sykli yhdessä maassa.
WMO: Pariisin tavoitteet vaarassa
Maailman ilmatieteen järjestö WMO varoitti maanantaina Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden olevan suuressa vaarassa.
EU:n Copernicus-ilmastopalvelu julkaisi Bakun kokouksen alla tuoreita mittaustietoja, joiden mukaan kuluva vuosi on lähes täydellä varmuudella planeetan mittaushistorian kuumin.
Copernicuksen mukaan vuoden 2024 keskilämpötilan arvellaan olevan lopulta vähintään 1,55 celsiusastetta esiteollisen ajan yläpuolella. Viime vuonna vastaava luku oli vielä 1,48 astetta. Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 asetettiin suositusraja 1,5 astetta, johon ilmaston lämpeneminen olisi hyvä pysäyttää, jotta sen pahimmat vaikutukset voitaisiin välttää.
Lisäksi WMO:n uuden raportin mukaan ajanjakso vuodesta 2015 vuoteen 2024 tulee olemaan mittaushistorian lämpimin vuosikymmen.
Tämänvuotinen 1,5 asteen rajan ylitys ei vielä tarkoita Pariisin sopimuksen tavoitteen ylitystä, sillä sopimuksessa on kyse pitkän ajan tasosta.
WMO painottaa myös, että jokaisella lämpenemisen asteen kymmenyksellä on merkitystä.
– Riippumatta siitä, ollaanko alle tai yli 1,5 asteen lämpenemisen, jokainen ilmaston lämpenemisen lisäys kasvattaa ilmaston ääripäitä, vaikutuksia ja riskejä, sanoo WMO:n johtaja Celeste Saulo lausunnossa.
Stubb puhuu tiistaina
Presidentti Alexander Stubb pitää kokouksessa Suomen kansallisen puheenvuoron huomenna tiistaina.
Stubb osallistuu Bakussa Saksan ja Chilen isännöimään hallitustenvälisen ilmastoklubin keskustelutilaisuuteen sekä pitää puheenvuoron hiilihinnoittelua käsittelevässä tilaisuudessa. Lisäksi Stubbilla on kokouksen aikana useita kahdenvälisiä tapaamisia.
Ilmastokokous jatkuu öljynporauksesta ja -jalostuksesta tunnetussa Bakussa ensi viikon loppuun saakka. Jälkimmäisellä kokousviikolla Suomen valtuuskuntaa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).
Kokouksen sijaintia on arvostellut ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg Guardian-lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. Thunbergin mukaan kokoukselle valittu rauhan teema on ihmisoikeuksia rikkovassa isäntävaltiossa "synkkä vitsi" ja kokous edeltäjiensä tapaan pelkkää viherpesua.
– Azerbaidzhanin koko talous on rakennettu fossiilisille polttoaineille, ja valtionyhtiö Socarin öljy- ja kaasuvienti muodostaa 90 prosenttia maan viennistä. Puheistaan huolimatta Azerbaidzhania ei kiinnosta ryhtyä ilmastotoimiin. Se suunnittelee kasvattavansa fossiilisten polttoaineiden tuotantoaan, mikä on yhteensopimatonta 1,5 asteen rajan ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa, Thunberg kirjoittaa.
Ensi vuonna YK:n ilmastokokous, COP30, järjestetään Brasiliassa. Sitä ennen maiden on tarkoitus määritellä uudet päästövähennystavoitteensa.
Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen Suomen pääneuvottelijan Marjo Nummelinin mukaan Bakun kokouksesta puhutaankin toisinaan eräänlaisena välikokouksena. Suurempi huomio kohdistuu ensi vuoden kokoukseen Brasiliassa.
Jonkinlaista turhautumista ilmastotoimien hitaaseen edistymiseen osoittaa esimerkiksi se, että pieni Papua-Uuden-Guinean saarivaltio on ilmoittanut boikotoivansa Bakussa järjestettävää ilmastokokousta. Ulkoministeri Justin Tkatchenko kutsui tapaamista täydelliseksi ajanhukaksi.
- - - - -
STT-työryhmä: Niilo Simojoki, Lassi Lapintie, Frida Ahonen, Maiju Ylipiessa
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.