STTK:n puheenjohtaja Antti Palola uskalsi sanoa viime lokakuussa ensimmäisenä järjestöjohtajana ääneen, että ammattiyhdistysliike on muuttunut uudistajasta säilyttäjäksi.
Palola epäili, ettei ay-liike osaa ottaa huomioon nopeasti muuttuvan työelämän ja varsinkaan nuorten tarpeita. Ylen eilen julkistama kysely paljastaa saman. Hieman yli puolet töissä olevista alle 25-vuotiaista kuuluu ammattiliittoon.
On ilmeistä, että nuoret eivät koe saavansa liittoon kuulumisesta ja jäsenmaksujen maksamisesta riittävästi hyötyä.
Järjestäytyminen vaatisi vain kaavakkeen täyttämisen vaivan. Se löytyy jokaisen ammattijärjestön nettisivuilta. Lisätietoja saa takuuvarmasti työpaikkojen asiansa osaavilta luottamushenkilöiltä.
Lopuista, eli jäsenyyden ylläpidosta, huolehtisi liitto ja työnantaja, joka lähettäisi jäsenmaksun automaattisesti joka palkasta suoraan liittoon.
Liittymisen vaivattomuus ei ole riittävä houkutin hakea ay-liikkeestä turvaa työsuhteeseen. Kyselyn tehneen Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen arvion mukaan itsensä työllistäjät, freelancerit ja sivutoimisina yrittäjinä toimivat nuoret eivät saa liittoon kuulumisesta samaa lisäarvoa kun vakituisessa työsuhteessa olevat.
Ei ole kokonaan poissuljettua sekään, että liiton jäsenyys vie nuorilta ja innokkailta joitakin ansaintamahdollisuuksia.
"Villi" työntekijä on vapaa tekemään työnantajansa kanssa omia sopimuksia. Tasapuolisessa neuvottelussa ei työntekijä ole automaattisesti kärsivä osapuoli.
Kun arvostettu ay-johtaja väittää ammattiyhdistysliikkeen menettäneen kyvyn uudistaa työelämää ja yhteiskuntaa ja uudistua siinä sivussa itse, ay-liikkeen on aika katsoa peiliin.
Oikein rehelliseltä aloitukselta ei vaikuta, että Demokraatti uutisoi nettisivullaan Ylen kyselyn "Harva harkitsee eroa ammattiliitosta".
Sekin kyselystä toki käy ilmi, mutta painoarvoaan kasvattamaan pyrkivä ay-liike tarvitsee tulevaisuudessa kymmenen uskollisen lisäksi joukkojen voimaa.
Ay-liikkeen uudistumisen startti oli kohtalaisen lähellä, kun järjestöjohtajat neuvottelivat yhteisestä suurliitosta. Aiesopimuksia allekirjoitettaessa lueteltiin monia suurliiton eittämättömiä etuja.
Yhteiskuntasopimuksen hiominen paljasti ay-liittojen eripuraisuuden. Kaikilla on yhteinen huoli palkansaajista, mutta politikasta ei päästä vieläkään yhteisymmärrykseen. Vasemmistolaisen ay-politiikan ylivalta ei passaa kaikkien palkansaajajärjestöjen jäsenistölle.
Jos ay-liike hakee nuorten kiinnostusta, sen on raaskittava ensimmäiseksi tuulettaa poliittisesti ummehtuneet linnakkeensa.
Seuraavaksi se voisi tehdä organisaatiossaan tilaa nuorille työelämän asiantuntijoille.
Kentän äänen ja olojen tunnistaminen ei ole heikentynyt ainoastaan puolueilla. Sama on Ylen kyselyn mukaan tapahtunut ay-liikkeellä. Nuoret on vakuutettava, että juuri heillä on tilaisuus muuttaa ay-liikkeen suuntaa.