Olen selvitellyt seikkaperäisesti kotitalousvähennystä, jota pidän syrjivänä sekä perustuslain ja yhdenvertaisuuslain vastaisena. Kotitalousvähennys on mahdollista vain veroa maksaville. Ja sitä vähemmän, mitä pienempi on maksettu veromäärä.
Hallituksen lakiesityksessä HE 204/2022 vp (sähkövähennys ja sähkötuki) perustellaan yhdenvertaisuus:
10. Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys:
”Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tätä yleistä yhdenvertaisuutta täydentää perustuslain 6 §:n 2 momentti, joka sisältää syrjintäkiellon.
Lainkohdan mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”
”Koska tuen tavoitteena on tukea kotitalouksia kohonneiden sähkön hintojen johdosta, voitaisiin pelkästään veroa maksaville kansalaisille suunnattua tukea pitää ongelmallisena perustuslaissa turvatun yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta.”
”Koska henkilöille, joiden verot eivät riitä verovähennyksen hyödyntämiseen, ollaan ottamassa käyttöön suora tukimuoto, joka kohdistuu samoihin kustannuksiin kuin tässä esityksessä ehdotettu verovähennys, voidaan vähennys katsoa yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta hyväksyttäväksi ja laki voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.”
Kotitalousvähennyksessä vastaavaa perustelua yhdenvertaisuudesta ei ole. Kotitalousvähennyksen alkaessa vuonna 1997 alueellisena kokeilulakina perustuslakivaliokunta antoi lausunnon vain alueellisuudesta.
Sähkövähennyksen kohdalla myös tavallista lainsäätämisjärjestystä on perusteltu hyväksytyllä yhdenvertaisuudella. Näin yhdenvertaisuuden toteutumiselle on asetettu erittäin suuri painoarvo.
Sellaista ei ole katsottu tarpeelliseksi kotitalousvähennyksessä, vaikka sen vaikutus valtion verotuloihin on ollut massiivinen 25 vuoden aikana, kts. alla.
Lait kotitalousvähennyksestä ja sähkövähennyksestä ovat tuloverolain osia. Yhden ja saman lain sisällä on vakava yhdenvertaisuuden ristiriita vastaavanlaisissa oikeustoimissa.
Kotitalousvähennys säädettiin aikanaan kotien kunnostamistarpeisiin, työllisyyden lisäämiseen ja harmaan talouden torjuntaan.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n vuonna 2021 julkaisema tutkimus paljastaa, että ”kotitalousvähennys ei ole juuri lisännyt palveluiden kulutusta tai työllisyyttä eikä vähentänyt harmaata taloutta” ja ”kotitalousvähennys hyödyttää etenkin suurituloisia ... sitä enemmän mitä suuremmat tulot ovat.”
Valtion menetetyt verotulot ovat vuodesta 2009 lähtien keskimäärin 400 miljoonaa, enimmillään 460 miljoonaa euroa vuodessa, kaikkiaan 25 vuoden aikana 7,5 miljardia euroa. (Vrt. nyt 9 miljardin valtiontalouden sopeutustarve.)
Olen lähettänyt kyselyn yli viidellekymmenelle kansanedustajalle mukaan lukien pääministeri Marin, oikeusministeri Henriksson ja valtionvarainministeri Saarikko, joille lähetän, joille lähetän myös yksityiskohtaisemman selvityksen.
Nyt kysyn avoimella kirjeellä:
Miten laissa perustellaan kotitalousvähennys vain osalle kansalaisista?
Miten tämä suhtautuu perustuslain ja yhdenvertaisuuslain määräyksiin? Myös verrattuna sähkövähennyksessä huomioon otettuun yhdenvertaisuuteen?
Onko esittää konkreettista näyttöä kotitalousvähennyksen hyödyistä verrattuna mainittuun tutkimukseen?
Suomi on avustanut Ukrainaa 750 miljoonaa eurolla. Pidämmekö kansana ja kansalaisina tärkeämpänä tukea Ukrainaa, kanssaihmisyyttä ja valtiontaloutta vai jatkammeko 400–450 miljoonan tukea joka vuosi hyvätuloisten omaan hyvään?
Risto Holtti
Maalahti