Suomi kohtaa jääkiekon miesten MM-kisojen kuudennessa ottelussaan Tampereella A-lohkossa Itävallan. Leijonat voi ottelussa varmistaa paikkansa pudotuspeleihin.
Suomen joukkue ei ollut vielä viidennen ottelun Unkari-voiton jälkipeleissä perehtynyt Itävallan tämänkertaisiin MM-esityksiin. Eilisen ottelun päätöserän viiden osuman maalisade vapautti Leijonia ja ilmeitä pelaajien kasvoilla.
Tyytyväisin taisi olla heti uransa ensimmäisessä MM-ottelussaan 6–1-maalin laukonut Tapparan Waltteri Merelä, jolle on kuluneella kaudella tapahtunut: ansiolistalla on seurajoukkueiden Suomen ja Euroopan mestaruus sekä SM-pudotuspelien maalipörssin voitto kahdeksalla osumalla.
– Aina on hienoa tehdä maaleja. Kaksi erää (Unkaria vastaan) olivat vähän nihkeitä, mutta kolmannessa vapautui, Merelä sanoi.
Pelituntuma hakusessa
Vapautumisella Merelä viittasi paitsi Leijonien joukkueeseen myös itseensä. MM-debytantti seurasi Suomen neljä ensimmäistä ottelua kiltisti sivusta, kunnes viidennessä koitti tervetullut komennus kisakaukaloon.
Pelituntuma ei ollut pelkän harjoittelun jäljiltä paras mahdollinen.
– Harjoitusvuorot ovat täällä niin lyhyet, että paremmin tuntuma pysyy yllä pelaamalla. Pikkuisen olin hapoilla ensimmäisessä erässä, Merelä myönsi.
Sivustaseuraajan osa opetti Leijonissa kärsivällisyyttä.
– Ei se helppoa ollut. Koetimme äijien kanssa pitää muuten meininkiä yllä, Merelä muisteli.
Hänelle hyppy Hannes Björnisen johtamaan hyökkäyksen nelosketjuun ei ollut erityisen pelottava harppaus.
– Pelasin hänen (Björnisen) kanssaan Pelicansissa yhteisen kauden, joten oli tuttu mies, Merelä sanoi.
Vaarallinen viiltohaava
Heinäkuussa 25 vuotta täyttävän Merelän jatkosuunnitelmat ovat auki. Ottajia kärkkään röyhkeälle hyökkääjälle maailmalla riittää.
Menestys on palkinto sitkeästä työstä ja uskalluksesta. Merelän ura oli viime marraskuun EHT-turnauksessa vaakalaudalla, kun Turussa pelatussa maaottelussa tshekkipelaajan luistin viilsi hyökkääjän ranteen pahan näköisesti auki.
Haavasta suihkusi verta, mutta hermo ei onneksi vaurioitunut. Käsi palasi ennalleen.
– Kymmenen viikon levon jälkeen kädessä ei ole tuntunut pahalta, Merelä vakuutti.