Saimme koulusta Wilma-viestin, jossa ilmoitettiin, että syksyllä 2024 Toivolanrannan kolmannelle luokalle siirtyvät oppilaat yhdistetään yhteen luokkaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että luokkakoko kattaa noin 30 oppilasta. Opettajalla tuolloin jokaista oppilasta kohden on 1,5 minuuttia aikaa käytettävissä.
Suomen lakiin ei ole määritelty oppilasmäärän ylärajaa. Perusopetuslaissa (29 §) mm. todetaan, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. 30. pykälässä mainitaan, että opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Kunnilla on velvoite arvioida perusopetuksen järjestämistä. On syytä pohtia, että millä tasolla laadunhallinta on Seinäjoen kaupungilla? Millä tavoin laadunhallintaa seurataan ja kartoitetaan?
Asia aiheuttaa huolta. Yhteen luokaan laitetaan 9–10-vuotiaat lapset oppimaan. Tuolloin lapsen kehityksessä on menossa vaihe, jolloin kaverisuhteet korostuvat. Kuitenkin he ovat vielä kehityksen vaiheessa, jossa lapset ovat sosiaalisesti kömpelöitä. Nuorten aivot ovat ylivalpastuneet sosiaalisen torjunnan ja hyväksynnän viesteille ja tunteita käsittelevät aivoalueet aktivoituvat sosiaalisissa tilanteissa voimakkaasti. Ryhmässä toimimisen taidot ovat jo harjaantuneet, mutta lapsen tunnesäätelyn taidot ovat vielä kesken.
Loogisen ajattelun ja empatiakyvyn kehittyminen alkaa 10–12 vuoden iässä. Tunneilmaisun kehittyminen tapahtuu vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa. Aikuinen erittelee ja sanoittaa tunteita ja tuntemuksia. On helppo ymmärtää, miksi lapsen ajatukset lähtevät herkästi harhailemaan ja tarkkaavaisuus poukkoilee. Aivojen hermostolliset edellytykset kaukonäköisyydelle, asiakokonaisuuksien hahmottamiselle sekä harkinnalle eivät ole parhaat mahdolliset. Lapsen kyky ilmeiden tulkintaan ja tunteiden säätelyyn on heikompaa kuin aikuisella, koska aivojen hermoverkot toimivat vielä tehottomasti.
Puhutaan myös frontaalipuolen kehityksestä. Eli: Aivojen otsalohkossa sijaitsevat alueet, jotka osallistuvat liikkeiden, muistin ja tunteiden säätelyyn.
Hyvään kasvuun lapsi tarvitsee ennakoitavan ympäristön, vähintään yhden, mielellään useamman hyvän kiintymyssuhteen. Lapsi tarvitsee aikuisen, joka sietää kielteisiäkin tunteita eikä rankaisen niiden ilmaisemisesta. Lapsella tulee olla oikeus ilmaista kiukkuaan ja pettymystään. Tuolloin aikuisen hyväksyvä ja peilaava ote auttaa lasta kehittämään tunnesäätelyään. Lapsella tulee olla oikeus hyvään ja turvalliseen vuorovaikutukseen.
Lapsen joutuminen suuren ja meluissaankin ryhmään aiheuttaa lapsessa kuormitusta. Onko aikuisella mahdollisuus tukea riittävästi ja yksilöllisesti lasta itsehallinnassa, jossa lapsi joutuu puolustamaan reviiriään ja paikkaansa ryhmässä? Tässä vahvemmat persoonat kuuluvat ja näkyvät, jolloin hiljaiset ja arat jäävät huomiotta. Lapsen aivot reagoivat stressiin voimakkaammin ja vahingoittuvat herkemmin kuin aikuisella.
Lapsi tarvitsee koko yhteiskunnan tukea. Koulu ei voi olla pelkästään se taho, joka tukee, opastaa ja ymmärtää lasta. Se on meidän kaikkien tehtävä. Tässä ajassa korostuu vanhempien vahva rooli opiskelujen tukemisessa. Yhdessä läksyjen tekeminen, kannustaminen ja kuuntelu auttavat lasta kehittymään opiskeluissaan.
Petteri Orpon hallituksella tavoitteena on osaamisen vahvistaminen. Tämän vuoksi hallitus lisännyt panostusta opettajien koulutukseen. Kuitenkin koulutuksen lisääminen ei tuo vielä muutamaan vuoteen helpotusta resursseihin. Se, että Seinäjoen kaupunki alkanut ajaa kouluverkostoa alas, tuhoten toimivia ja yhteisöllisiä kyläkouluja luomalla ison luokkakoon kattavia kouluja, heikentää lapsen mahdollisuutta ja oikeutta saada turvallinen ja oppimista tukeva kouluympäristö.
Ovatko tästä saadut säästöt kuitenkaan loppupeleissä säästöjä, jos vaurion korjaamiseen menee myöhemmin muutaman tonnin sijaan satojatuhansia euroja.
Liisa Pasto
huolestunut koululaisten äiti
Seinäjoki