Olen ollut kiinnostunut aurinkopaneeleista energian tuottajina siitä lähtien, kun niiden käyttö alkoi. Olen seurannut medioita, ja tehnyt havaintoja aurinkopaneelien asentamisesta ja käytöstä. Viranomaisvalvonta, rakennustekniset ohjeet ja määräykset vaikuttavat sattumanvaraisilta. Lupakäytännöt vaihtelevat. Lainsäädännössä ja rakennusalan normistossa aurinkopaneeleja ei tietääkseni ole mainittu.
Aurinkopaneeleita markkinoivat myyvät ja asentavat, energia-alan asiantuntijat, joilla saattaa olla puutteellinen tietämys rakennustekniikasta, aurinkopaneelien asennusalustoista, ja kiinteistöteknisestä pitkän ajan huoltotarpeesta. Kiinteistön omistajalla saattaa olla puutteellinen käsitys em. asioista.
Vesikaton vuoto, vian etsintä, vesikatteen korjaus tai uusiminen voi vaatia paneelirakenteiden purkamisen. Kaapelit ja sähkötekniset asennukset vaativat paloteknistä suojausta.
Aurinkopaneelien asennuspaikka tulisi tutkia tarkasti ennen asentamista. Vesikaton tai seinän tekniset ominaisuudet pitäisi selvittää. Paneeliasennuksia saatetaan tehdä huopakatoille, joita ei ole suunniteltu kestämään pistemäistä kuormitusta, jota paneelitelineet aiheuttavat. Vinoilla katoilla tai pystysuoralla seinällä ei voida aina tietää, mikä rakenne on pintarakenteen alla, ja mihin paneelit kiinnitetään.
Pintarakenteen läpimenot aiheuttavat vesivuotoriskin, jos niitä ei tehdä tiiviiksi ja säänkestäviksi.
Lunta ja jäätä voidaan joutua poistamaan vesikatoilta, mikä voi olla vaikeaa. Paneelien rikkoutumisen riski on olemassa. Aurinkopaneeleita asennetaan vaakasuoralle alustalle vinoon kulmaan, jolloin tuulikuorma saattaa olla hyvin suuri. Myrskyillä vesikattojen pintarakenteita saattaa irrota.
Sään ja vuodenaikojen vaihtelu, suuret lämpötilaerot, vesi, lumi, myrskyt aiheuttavat rakenteille ja asennuksille rapautumista, vanhenemista sekä vaurioita.
Aurinkopaneelien hankinnan suunnittelussa saattaa jäädä vähälle huomiolle naapurikiinteistön puut tai muu tekijä, joka tekee varjon paneelien kohdalle. Tästä on syntynyt naapuririitoja.
Aurinkopaneelit vaikuttavat kaupunkikuvaan ja näkymään kaupungin kiinteistökannasta.
Hyvin suuria aurinkopaneelikenttiä on rakennettu ja on suunnitteilla mm. hylätyille turpeenotto alueille, lentokentille yms.
Kenttiä saatetaan raivata erilaisiin maastoihin. Asennus voi olla helppoa ja yksinkertaista, kun maaperä on tasattu ja asennusalusta on muotoiltu.
Maahan kasvaa ruohokasveja, horsmaa, lehtipuiden taimia. Näin käy, jos pellon viljely, tai muu maankäyttö lopetetaan. Voimakas lehtipuuvesakko voi kasvaa pituutta yli puoli metriä vuodessa.
Näin voi käydä aurinkopaneelikentillä, jos ei ole tehty ennakkoon kasvuston torjuntaa teknisillä peitteillä, tai kasvustoa estävällä murskeella.
Mikäli kasvusto pääsee kehittymään, sen poisto ja torjunta on työlästä ja vaikeaa paneelirakenteiden takia. Jossakin tv-lähetyksessä olen havainnut ulkomailla olevalla aurinkopaneelikentällä olevan kasvustoa. Eräässä Suomeen perustettavan aurinkopaneelikentän paikalla otetussa lehtikuvassa oli näkyvissä rakennuspaikalla pensaikkoa.
Toimintatavaksi rakentamisessa on tullut elinkaarisuunnittelu. Aurinkopaneelien keskimääräinen käyttöikä on 25–30 vuotta. Tämä aikajänne tulisi ottaa huomioon aurinkopaneelihankkeissa.
Asennusalustan laatu, kunto, korjaustarve, hoito- ja huoltotarve on tarpeen selvittää ennen aurinkopaneelien hankintaa. Ennakoitavissa olevat laajemmat korjaustyöt, esimerkiksi vesikaton korjaus tai uusiminen, tulisi tehdä ennen paneelien asennusta.
Kiinteistöjen omistajien, isännöitsijöiden, järjestelmien myyjien, asentajien ja viranomaisten etujen mukaista on käsitellä aurinkopaneelihankkeiden kaikkia vaikutuksia asennushetkellä ja elinkaaren aikana.
Olavi Laitala
rakennusmestari, eläkeläinen
Vaasa