Säännöllinen valovartti riittää auringon hyviin anteihin. Suojautumisen aika on viimeistään, kun UV-indeksi on neljä tai enemmän.
Alkukesän kaivattu aurinko vetää kasvot kääntymään kohti itseään. Silmät on ihan pakko kipristää kirkkaudesta sirrilleen, mutta lämpö tuntuu suloiselta.
Aurinko vaikuttaa meihin kolmella tavalla: lämmön, näkyvän valon ja näkymättömän UV-säteilyn kautta. Auringonoton varoitukset liittyvät erityisesti UV-säteilyyn, joka on liiallisina annoksina vaarallista iholle ja silmille.
Hyvä uutinen on, että auringon hyvää tekevistä vaikutuksista pääsee nauttimaan jo lyhyenkin säännöllisen aurinkokylvyn jälkeen. Itsensä perusteelliselle grillaamiselle saa jättää hyvästit.
Auringon hyvät vaikutukset saadaan erityisesti silmien kautta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo.
Valo ensinnäkin virkistää välittömästi.
Kun hämärä sisätila vaihtuu kirkkaaseen ulkoilmaan, ihmisen vireystaso nousee. Valo kulkee näköhermoja pitkin aivoalueen talamukseen, joka osallistuu vireystason säätelyyn.
–Samaan aivoalueeseen vaikuttavat myös esimerkiksi melatoniini ja unilääkkeet, Partonen huomauttaa.
Vähitellen elimistö tottuu valoon, mutta jos sen määrä taas kasvaa, myös vireys nousee.
Silmän kautta valolla on myös suora hermoratayhteys aivojen hypotalamukseen. Sen tehtävä on muun muassa seurata, kuinka pitkä vuorokausi on. Paljonko on pimeää, paljonko valoisaa aikaa, onko päivä vai yö, kesä vai talvi?
–Hypotalamus säätelee uni-valverytmiä ja vuorokausirytmin säännöllisyyttä, Partonen sanoo.
Suurin piirtein samaan aikaan vuorokaudesta toistuva oleilu valossa auttaa pitämään vuorokausirytmin säännöllisenä.
–Peräkkäiset aurinkoiset päivät tahdistavat elimistön sisäisen kellon, joka on jätättänyt talven pimeydessä.
Mitä säännöllisempi vuorokausirytmi on, sen laadukkaampaa on yöuni. Hyvin nukuttu yö taas helpottaa heräämistä aamulla.
Partonen suosittelee hakemaan päivittäisen valoannoksen mieluiten aamupäivästä.
–Myöhemmin päivällä valon virkistävä vaikutus voi lykätä nukkumaanmenoa, minkä seurauksena sisäinen kello voi alkaa jälleen jätättää.
Suomalaisten unentarve vähenee kesäaikaan keskimäärin kymmenellä minuutilla. Yksilölliset vaihtelut ovat Partosen mukaan kuitenkin suuret.
–Jotkut tarvitsevat unta jopa tunnin tai kaksi vähemmän kuin talvella. Joka tapauksessa ylipitkien yöunien tarve vähenee.
Valo voimistaa hermovälittäjäaine serotoniinin tuotantoa, jota tarvitaan mielialan säätelyyn. Serotoniini vaikuttaa myös ruokahaluun.
Mieliala kohenee, ruokahalu pienenee ja makeanhimo helpottaa, kiitos auringon.
–Valon virkistävä vaikutus, sisäisen kellon tahdistuminen ja serotoniinin määrän nousu johtavat kaikki yhdessä siihen, että ihmiset ovat kesäaikaan tarmokkaampia ja sosiaalisesti aktiivisempia, Partonen sanoo.
Kaikkeen tähän riittää Partosen mukaan varsin maltillinen määrä auringossa oleskelua.
–Auringonpaisteessa on niin paljon lukseja, että jo puoli tuntia riittää hyvin.
Auringon UV-säteilyyn on syytä suhtautua kunnioittavasti, mutta pieninä annoksina myös sillä on hyviä vaikutuksia, tärkeimpänä D-vitamiinin tuotanto.
Iho alkaa tuottaa D-vitamiinia auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta. D-vitamiinia tarvitaan erityisesti luuston rakennukseen.
D-vitamiinin saantiin riittää kesäkautena auringolle altistuminen muutamana päivänä viikossa.
–Noin 15 minuuttia kerrallaan, kasvot ja käsivarret paljaina, ihotautilääkäri Maarit Vaalamo ohjeistaa.
D-vitamiinin tuotanto ei lisäänny, vaikka auringossa oleilisi tuntikausia. Niinpä ihoa ei vitamiinin toivossa tarvitse suotta kärventää.
UV-valo myös rauhoittaa ihon tulehdusreaktioita ja siten hoitaa ihosairauksia, kuten atooppista ekseemaa ja psoriaasia.
Monet ovatkin kesällä täysin oireettomia näistä ihosairauksista.
–Totuta iho aurinkoon hiljalleen ja vältä palamista, Vaalamo neuvoo.
Auringolta on tarpeen suojautua viimeistään, kun UV-indeksi on 4 tai enemmän. Suojautumisen tarve riippuu ihmisestä ja ihotyypistä.
–Usein erityisesti ne, joilla on punainen tukka ja pisamia, palavat erittäin herkästi. Silloin tulee aina suojautua, Vaalamo sanoo.
Monilla muillakin vaaleaihoisilla jo vartin oleilu auringossa voi aiheuttaa ihon palamiseen.
–Syöpäriskin kannalta on erityisen haitallista, jos täysin valkoihoisena matkustaa viikoksi etelään ottamaan aurinkoa.
Muistathan:
että auringolta on hyvä suojautua vaatetuksella tai aurinkovoiteella viimeistään, kun UV-indeksi on neljä tai enemmän ja kun auringossa oleilee pidempään kuin 15 minuuttia.
Ruskettuminen on ihon puolustusmekanismi UV-säteilyä vastaan. Ruskettuminen merkitsee soluvaurioita. Rusketus suojaa auringolta vähän, mutta ihon oma suojakerroin ei koskaan ylitä neljää.
Iho muistaa saamansa UV-säteilyn ja palamiset. Jossain vaiheessa solut eivät enää kykene puolustautumaan ihomuutoksia vastaan.
Ihon palaminen altistaa ihosyöville, kuten tyvisolu- ja okasolusyövälle, melanoomalle ja basilioomalle. Ihosyöpien määrä Suomessa kasvaa vuosittain muutamilla prosenteilla.
Aurinko vanhentaa ihoa, sillä se vähentää kollageenin tuotantoa ja muuntaa elastiinisäikeitä.
Auringon säteet altistavat myös kaihille. Suojaa siis silmät aurinkolaseilla.
Käytä aurinkovoidetta, jonka suojakerroin on vähintään 20–30. Hyvän suojan antaa kerroin 50. Muista rasvata myös korvalehdet ja niska.
Vältä keskipäivän aurinkoa etenkin etelänmatkoilla.
ELINA PAJUNEN
Juttu on julkaistu lehdessä 30.5.2017.
