Valtio maksoi viime vuonna noin 1 850 000 euroa kärsimyskorvauksia vapautensa aiheettomasti menettäneille henkilöille. Valtiokonttori antoi niistä 539 päätöstä.
Pidätetty tai vangittuna ollut voi hakea korvausta vapaudenmenetyksestä, jos hänen syytteensä kaatuvat. Peruskorvaus vapaudenmenetyksestä on 100–120 euroa vuorokaudelta.
Vuorokausikohtainen summa voi nousta. Syitä ovat epäillyn teon törkeysaste, vapaudenmenetyksen kestäminen erityisen pitkään tai vapautensa menettäneen erityisen nuori ikä.
– Tarkoitus on korvata nimenomaan vapaudenmenetyksestä aiheutunutta kärsimystä, ei kaikkea mahdollista, jota mahdollinen rikosprosessi ja koko asian käsittely on voinut tuoda mukanaan, lakiasiainpäällikkö Pekka Syrjänen Valtiokonttorista muistuttaa.
Kun Anneli Auer hakee korvauksia Valtiokonttorilta, virasto harkitsee, mistä sen on aihetta maksaa.
– Ei ole suinkaan harvinaista, että hakijan näkemykset ovat siten mitoitettuja, etteivät ne istu siihen, minkä me harkitsemme olevan vallitsevan korvauskäytännön mukaista, Syrjänen sanoo.
Kärsimyskorvaukset ovat valtioon kohdistuvia vahingonkorvausasioita, joten niihin ei voi hakea muutosta. Hakija voi kuitenkin nostaa käräjäoikeudessa kanteen käräjäoikeudessa valtiota vastaan. Asia käsitellään normaalina vahingonkorvausasiana. Tarvittaessa asia etenee hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen.
TIINA JUUJÄRVI/LÄNNEN MEDIA