Auer syyttää vi­ran­omai­sia kiel­tei­ses­tä jul­ki­suu­des­ta – vaatii yhä mil­joo­nien li­sä­kor­vauk­sia

Anneli Auerin lausuman mukaan julkisuus ja vapaudenmenetys aiheuttivat sen, että Auerin kolme nuorimmaista lasta alkoi pitää äitiään murhaajana. KUVA: Emil Bobyrev/arkisto
Anneli Auerin lausuman mukaan julkisuus ja vapaudenmenetys aiheuttivat sen, että Auerin kolme nuorimmaista lasta alkoi pitää äitiään murhaajana. KUVA: Emil Bobyrev/arkisto

Anneli Auer syyttää viranomaisia siitä, että ne tiedottivat Auerin vangitsemisen medialle "ikään kuin syyllisyyskysymyksen osalta selvänä tapauksena".

Tämä käy ilmi Auerin lausumasta, joka on toimitettu elokuun alussa Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen.

Lausumassa tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median Auer-uutisoinnin katsotaan perustuneen "nimenomaan viranomaisen syyllistävään tiedottamiseen".

–Anneli Auerin vapaudenmenetys on tuotu julkisuuteen viranomaisen sittemmin vääräksi todetulla poliisin virallisella ja julkisella poliisitiedotteella, jossa väitettiin Auerin tunnustaneen surmanneensa miehensä. Ilman tätä ns. tunnustamista Auer olisi todennäköisesti jouduttu vapauttamaan muun näytön puuttuessa, lausumassa todetaan.

Lausumassa Auerin julkista käsittelyä verrataan Nils Gustafssonin saamaan julkisuuteen Bodom-tapauksessa.

–Tosin julkisuus Auerin tapauksessa on ollut paljon pitkäkestoisempaa, lähes yksinomaan syyllistävää ja loukkaavampaa.

Auer vaatii vangitsemisajastaan yhä yhteensä noin 2,5 miljoonan euron lisäkorvauksia. Kärsimyksestä vaaditaan 2 620 000 euroa, josta vähennetään Valtiokonttorin maksamat 488 800 euroa. Tulojen vähentymisestä vaaditusta 400 000 eurosta vähennetään jo maksettu 57 000 euroa.

Auerin lausuman mukaan julkisuus tulee arvioida yhtenä kokonaisuutena. Valtiokonttori totesi helmikuussa toimittamassaan vastauksessa, että julkisuudesta tulisi erotella pelkästään vapauden menetykseen liittyvä julkisuus ja sen mahdollinen merkitys osana kärsimystä. Valtiokonttorin vastauksen mukaan tapauksen saama julkisuus liittyi pääasiassa rikosasian tutkintaan ja kantajan syyllisyyden arviointiin.

Perusteluna myös kahden kuukauden sairaalatutkimukset

Auerin lausuman mukaan julkisuus ja vapaudenmenetys aiheuttivat myös sen, että Auerin kolme nuorimmaista lasta alkoi pitää äitiään murhaajana.

Kärsimyskorvauksen määrää lisäävänä tekijänä lausumassa esitetään myös muun muassa se, että Auer joutui mielentilatutkimuksen vuoksi olemaan kaksi kuukautta terveenä ihmisenä sairaalassa tutkittavana.

Auerin myös todetaan menettäneen noin 110 päivää koevapautta, koska hän pääsi koevapauteen ennen toisesta tuomiosta vapautumistaan. Lausuman mukaan tämä tarkoittaisi Valtiokonttorin myöntämällä päiväkohtaisella korvausmäärällä yhteensä noin 88 000 euroa.

Valtiokonttori maksoi Auerille korvauksia yhteensä noin 545 000 euroa syyskuussa 2016. Se on pitänyt kärsimyskorvausvaatimuksia kohtuuttomana. Valtiokonttori toteaa aiemmassa vastauksessaan, että vakiintunut käytäntö on noin sadan euron korvaus yhdeltä vangitsemisvuorokaudelta. Auerin saama korvaus on noin 800 euroa vuorokaudessa.

Pääkäsittely siirtyy myöhempään syksyyn

Auerin lisäkorvausvaatimuksia aletaan käsitellä keskiviikkoaamuna Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Silloin on valmisteluistunto, mutta pääkäsittely on päätetty siirtää myöhempään syksyyn. Syynä siirtoon on Auerin asianajajan Juha Mannerin mukaan kirjallisen materiaalin runsaus ja se, että oikeudessa kuullaan Aueria itseään ja paria asiantuntijatodistajaa.

Aueria syytettiin miehensä murhasta, mutta hänet vapautettiin lopullisesti epäilyistä joulukuussa 2015. Auer tuomittiin lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista seitsemän ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen.

Auer jätti korvausvaatimuksensa käräjäoikeuteen joulukuussa 2016.

Kaisa Hahto

Ilmoita asiavirheestä