Elintarvikeyhtiö Atria kertoo vuoden kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksessaan, että yhtiön heinä–syyskuun liikevaihto pieneni hieman, mutta liikevoitto kasvoi.
Konsernin liikevaihto oli heinä–syyskuussa 429,5 miljoonaa euroa. Viime vuonna samaan aikaan liikevaihto oli 438,8 miljoonaa euroa.
Oikaistu liikevoitto oli 19,3 miljoonaa euroa, eli 4,5 prosenttia liikevaihdosta. Vertailukaudella oikaistu liikevoitto oli ollut 16,2 miljoonaa euroa eli 3,7 prosenttia liikevaihdosta.
Atria nosti vuoden 2023 oikaistun liikevoiton ohjeistustaan. Vuonna 2023 Atria-konsernin oikaistun liikevoiton arvioidaan olevan suurempi kuin viime vuonna, jolloin se oli 49 miljoonaa euroa. Syynä on Atria Suomen hyvä tuloskehitys, joka johtuu pääosin uuden siipikarjatehtaan ennakoitua paremmin sujuneesta käyttöönotosta. Lisäksi Atria Suomen myynnin rakenne on yhtiön mukaan viimevuotista parempi.
Kohentuneet liikevoitto-odotukset eivät tulleet yllätyksenä, sillä syyskuussa Atria antoi aiheesta positiivisen tulosvaroituksen.
Atria Suomen maaliskuussa käynnistämät, sian teurastusta ja leikkuuta Nurmossa koskeneet muutosneuvottelut päättyivät toukokuun lopussa. Neuvotteluiden tuloksena vähennettiin määräaikaisia työsuhteita ja toteutettiin sisäisiä siirtoja. Muutokset tulivat voimaan syyskuun lopussa.
Tehdasinvestoinnit ovat edenneet suunnitellusti
Atrian toimitusjohtaja Kai Gyllström aloitti tehtävässään kuluvan vuoden kesäkuussa. Nyt julkistettu heinä–syyskuun neljännesvuositulos on siis ensimmäinen, joka on ajoittunut kokonaan hänen kaudelleen.
Suomessa Atria on Gyllströmin mukaan pystynyt lisäämään myyntiään sekä vähittäiskauppaan että ammattikeittiöihin. Toisaalta myynti rehu-, teollisuus- ja vientiasiakkaille pieneni.
– Atria Suomi teki vahvan tuloksen. Myyntihinnat ovat olleet edellisvuoden vastaavaa jaksoa korkeammat ja myynnin rakenne on parempi. Merkittävimmät hinnankorotukset tehtiin jo vuosi sitten toisen ja kolmannen vuosineljänneksen aikana, Gyllström kommentoi tiedotteessa.
Nurmon uuden siipikarjatehtaan ja Ruotsin Sköllerstassa sijaitsevan tehtaan laajennusosan investoinnit ovat edenneet suunnitellusti. Sköllerstassa tehdas saatiin valmiiksi syksyllä. Nurmossa siipikarjatehtaan vaiheittainen käyttöönotto aloitettiin huhtikuussa. Rakentaminen ja asennustyöt ovat edenneet suunnitellussa aikataulussa, ja teurastamon testaus ja käyttöönotto alkavat loppuvuoden aikana.
Atria Suomen toimitusjohtajan Mika Ala-Fossin mukaan suurten kokonaisuuksien käyttöönoton onnistumisella tai epäonnistumisella on iso merkitys.
– Tähän isoon hankkeeseen on sisältynyt monta jännittävää päivää tänä vuonna. Niissä on onnistuttu hyvin, mutta jäljellä on vielä muutama iso merkittävä päivä. Teurastamon käyttöönottoon sisältyy riskejä, mutta jos kaikki menee hyvin, sillä on meille positiivinen merkitys, Ala-Fossi sanoi Atrian tiedotustilaisuudessa.
Eläintaudit ovat pitkään tunnettu riski
Viime aikoina paljon puhuttuja riskitekijöitä ovat eläintaudit, erityisesti lintuinfluenssa ja afrikkalainen sikarutto. Gyllström sanoi tiedotustilaisuudessa, että riskit ovat hyvin hallinnassa eivätkä ne ole uusia. Afrikkalaisen sikaruton leviämisellä Ruotsiin ei ole ollut kovin suurta vaikutusta, sillä Atria ei vie sianlihaa Ruotsista Kiinaan.
Ala-Fossin mukaan eläintautien riskit ovat olleet olemassa jo vuosia, joten tiloilla on tehty jo pitkään työtä tautien torjumiseksi.
– Totta kai kun Ruotsista on löydetty afrikkalaista sikaruttoa, riski on lisääntynyt. Suomesta vientipainotus on suurempi kuin Ruotsista, joten jos sitä löytyisi täältä, vientimarkkinaan tulisi rajoitteita, Ala-Fossi sanoo.
Sianlihan vienti Suomesta Kiinaan kiellettäisiin, jos afrikkalainen sikarutto leviäisi tänne. Riskiä hallitaan torjumalla tautia tiloilla kuten tähänkin asti.
Inflaatio vaikuttaa etenkin Ruotsissa
Atria Ruotsin liikevaihdon ja liikevoiton kehitystä on jarruttanut voimakas ruoan hintainflaatio ja myynnin heikkeneminen vähittäiskaupassa.
– Ruotsalaiset kuluttajat katsovat nyt tarkkaan, mitä ostavat, ja ostoskoriin päätyy edullisia tuotteita, useimmin kauppojen omia tuotemerkkejä. Malmön tehtaan tuotannollinen toiminta lopetettiin kesäkuussa, ja samalla useiden tuotteiden valmistus lopetettiin. Tällä oli negatiivinen vaikutus Atria Ruotsin liikevaihtoon, Gyllström kertoo.
Halvempiin tuotteisiin vaihtaminen näkyy Gyllströmin mukaan Ruotsissa erityisesti vähittäiskaupassa.
Gyllströmin mukaan inflaation vaikutus näkyy Suomessakin, vaikka ei yhtä voimakkaasti kuin Ruotsissa.
– Ruotsissa private label kasvaa paljon voimakkaammin ja kuluttajat käyvät eri kaupoissa hakemassa parhaita kampanjatarjouksia. Suomi ei ole tälle immuuni, täälläkin kustannukset ja lainojen korot ovat nousseet. Mutta Ruotsissa säästämisestä on ehkä tullut enemmän juttu, ja myös varakkaat ihmiset etsivät parhaita tarjouksia.
Alkuvuodesta Atria ei ehtinyt Ruotsissa nostaa hintoja samassa tahdissa kuin kustannukset kasvoivat.
Ruotsin kruunun valuuttakurssi painaa lukuja entisestään. Euroissa laskettuna liikevaihto on pienentynyt 13 prosenttia, mutta kruunuissa laskettuna 4 prosenttia.
Oma vaikutuksensa on ollut myös tehtaan sulkemisella Malmössä ja Sköllerstan-tehtaan laajennusosan käyttöönotolla. Gyllströmin mukaan prosessit eivät ole tehtaalla heti toimineet kuten pitäisi, ja hävikin ja toimitusvarmuuden kanssa on ollut jonkin verran ongelmia. Nyt tilanne on Gyllströmin mukaan kohenemassa.
Kasvua siipikarjasta ja valmisruoista
Atria Suomen heinä–syyskuun liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa eli hieman pienempi kuin edellisen vuoden vastaavan ajanjakson 327,2 miljoonaa euroa. Liikevoitto kasvoi vertailukauden 12,7 miljoonasta eurosta 19,0 miljoonaan euroon.
Atria Suomen liikevaihtoa heikensi rehumyynnin ja viennin supistuminen. Liikevaihto vähittäiskauppa- ja ammattikeittiöasiakkaille kasvoi edelleen. Lisäksi viime vuoden lopulla hankittu Ab Korv-Görans Kebab Oy vahvisti liikevaihtoa.
Ammattilaiskysyntä on ollut kuluvan vuoden aikana ailahtelevaista ja myyntivolyymit ovat vaihdelleet kuukausien välillä voimakkaasti.
– Kaikkein arvokkaimman tavaran kysyntä on hiipunut, mutta toisaalta kuluttajilla on edelleen tarvetta syödä ulkona. Ruokalistat muokkautuvat sen mukaan, mikä kuluttajien lompakon paksuus kulloinkin on, Ala-Fossi sanoo.
Raaka-aineiden ja ulkoisten palveluiden kustannukset sekä palkkakulut olivat vertailukautta suuremmat. Energian hinta puolestaan oli vertailukautta pienempi.
Myös lihan tuottajahinnat olivat korkeammat kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Ala-Fossi sanoo, että vaikka viljan hinta ja rehukustannukset ovat laskeneet jonkin verran, vaikuttaa korkojen nousu osaan tiloista erittäin merkittävästi. Lisäksi sadon määrä ja laatu ovat jääneet tänä vuonna sen verran heikoiksi, että tilanne heikentää tilojen kannattavuutta.
Atrian tuoteryhmistä voimakkainta kasvua tuovat Ala-Fossin mukaan siipikarjatuotteet ja entistä valmiimpi ruoka. Esimerkiksi yhden hengen mikroaterioiden myynti on hänen mukaansa kasvanut erittäin voimakkaasti. Atrian tuotemerkkien markkinaosuus valmisruokien myynnistä Suomen vähittäiskaupoissa oli tammi–elokuussa noin 12 prosenttia.
Joulukinkkujen myyntimäärät ovat Ala-Fossin mukaan edelleen samaa luokkaa kuin joka vuosi.
Virossa myynti kasvaa, Tanskassa laahaa
Atria Tanska & Viron liikevoitto parani merkittävästi. Virossa Atria on pystynyt kasvattamaan myyntiään vähittäiskauppa-asiakkaille. Kolmannella vuosineljänneksellä Atria Viron liikevaihto kasvoi yli 20 prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Kasvu tulee sekä myyntimäärien että -hintojen kasvusta.
Tanskassa Atrian myynti vähittäiskaupassa on vähentynyt, mutta yhtiön tulos on parantunut tehostamistoimien ansiosta. Tuotanto keskitettiin kahteen tuotantolaitokseen ja henkilöstön määrää vähennettiin. Alkuvuodesta toimenpiteistä syntyi ylimääräisiä kustannuksia, mutta kolmannella neljänneksellä niiden vaikutus alkoi näkyä.
Koko Atria-konsernin tammi–syyskuun liikevaihto oli 1 314,6 miljoonaa euroa, eli lähes 70 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Liikevoitto vahvistui vertailukauden 34,6 miljoonasta eurosta 40,2 miljoonaan euroon.
Tammi–elokuun aikana Atrian myynnin arvo on kasvanut Suomessa 10 prosenttia, Ruotsissa yli 5 prosenttia, Tanskassa 14 prosenttia ja Virossa lähes 14 prosenttia.
– Atria on pysynyt hyvin mukana markkinan kehityksessä erityisesti Suomessa ja Virossa, joissa olemme pystyneet kasvattamaan markkinaosuuksia tasaisesti, Gyllström sanoo.