Puolen miljoonan asukkaan Washoen piirikunta Nevadan osavaltiossa saattaa olla avainroolissa, kun Yhdysvaltain presidentinvaalit ratkotaan marraskuussa. Washoe on vaa'ankieliosavaltion vaa'ankieliseutua, jossa molemmat puolueet kampanjoivat ahkerasti ratkaisevien äänten saamiseksi.
– Siellä lopulta ratkaistaan se, mihin suuntaan Nevada kääntyy valtakunnallisissa vaaleissa, sanoo politiikan tutkija Fred Lokken uutistoimisto AFP:lle.
Nevada on äänestänyt vuodesta 1980 lähtien aina sitä ehdokasta, joka on voittanut presidentinvaalit – paitsi 2016, kun demokraattien Hillary Clinton voitti Nevadassa, mutta hävisi vaalit republikaanien Donald Trumpille.
Puolueiden vahvuusalueet Nevadassa ovat selvät. Osavaltion ylivoimaisesti suurin kaupunki, uhkapeli- ja viihdekeskus Las Vegas ympäristöineen on demokraattien vankkaa tukialuetta. Nevadan maaseutu taas on republikaanien hallussa.
Washoen piirikunta osavaltion länsiosassa Kalifornian rajalla voi sen vuoksi olla ratkaisevassa asemassa. Viime vaaleissa demokraattien Joe Biden voitti Nevadassa vain reilun 33 000 äänen erolla Trumpiin. Tuosta erosta runsaat 11 000 ääntä tuli Washoesta.
Teknobuumi muuttanut väestöä
Washoen pääkaupunki on yli 200 000 asukkaan Reno, joka tuli 1900-luvulla tunnetuksi Yhdysvaltain avioeropääkaupunkina. Paikallinen lainsäädäntö mahdollisti nopean avioeron, joten Renoon virtasi ihmisiä muualta maasta päättämään avioliittonsa.
Sittemmin Renosta on tullut matkailukeskus kasinoiden ja lähellä sijaitsevien Sierra Nevadan vuorten ja Tahoejärven ansiosta. Läheisellä aavikolla myös pidetään vuosittainen Burning Man -festivaali.
Viime vuosina seudun talous on monipuolistunut, kun sähköautojätti Tesla avasi Renon ulkopuolelle akkuja ja muita sähköautokomponentteja valmistavan tehtaan vuonna 2014. Sen jälkeen monet muutkin teknologiayritykset, kuten Apple ja Panasonic, ovat siirtäneet toimintoja Renoon, mikä on tehnyt siitä tärkeän teknologia-alan keskuksen. Taustalla on osaltaan Nevadan kevyempi verotus verrattuna Kaliforniaan.
Korkeasti koulutettujen teknologia-alan työntekijöiden muuttoaalto on myös muokannut Washoen poliittista identiteettiä – sama ilmiö, joka on työntänyt monia muitakin "aurinkovyöhykkeen" osavaltioita demokraattien suuntaan.
– Tämä työvoima koostuu enimmäkseen kaksikymppisistä miehistä. Jos he äänestävät, he todennäköisimmin eivät äänestä republikaaneja, Lokken sanoo.
Korkeat elinkustannukset piinaavat
Moni Kaliforniasta Nevadaan muuttanut on ilahtunut siitä, kuinka edullista asuminen on esimerkiksi San Franciscon seutuun verrattuna. Perheasunnon keskihinta Washoen piirikunnassa on 550 000 dollaria, mikä tuntuu kalifornialaisista halvalta, mutta on kaksi kertaa enemmän kuin Washoessa kymmenen vuotta sitten.
Paikallisväestössä onkin paljon turhautumista nopeasti kohonneita asumisen hintoja kohtaan.
– Monien kotien hinnat ovat karanneet keskiluokan ulottuvilta. Se voi varmasti vaikuttaa äänestyspäätöksiin, kiinteistönvälittäjä Sean Burke sanoo.
Tilannetta pahentavat muutenkin korkea inflaatio ja korkeat korot. Vaikka presidentti ei pysty vaikuttamaan niihin kuin välillisesti, istuvaa hallintoa syytetään usein talouden haasteista.
Korkeat elinkustannukset vaikuttavat Nevadassa etenkin latinoväestöön, joista valtaosa on töissä matalapalkka-aloilla. Washoen piirikunnassa noin neljännes väestöstä on latinoita, joten heillä voi olla ratkaiseva merkitys vaaleissa.
Selvä enemmistö latinoista Yhdysvaltain läntisissä osavaltioissa on yleensä äänestänyt demokraatteja, mutta viime vuosina on ollut yhä vahvempia merkkejä latinoväestön kallistumisesta republikaaneihin päin. Osansa tässä katsotaan olevan Bidenin virkakauden aikana nopeasti kohonneilla elinkustannuksilla.
Toisaalta Nevadassa vaikutusvaltainen kasino- ja hotellityöntekijöiden ammattiliitto on vankasti demokraattien puolella ja kampanjoi aktiivisesti ihmisten saamiseksi vaaliuurnille.
– Viimeisen 20 vuoden aikana se on ollut demokraattien tehokkain poliittinen ase Nevadassa, toteaa Lokken.
Talous tärkein teema
Talous on päällimmäisenä monien Washoessa asuvien äänestäjien mielessä. Teslalla palveluesimiehenä työskentelevä Andres Villa, 32, sanoo tuskailevansa korkeiden asuntolainakustannusten kanssa.
– Kun Trump oli presidenttinä, hän sanoi paljon hulluja asioita. Mutta talous tuntui pyörivän vähän paremmin, Villa sanoo.
Viinikaupan omistava Karen Miner, 56, pitää taloutta tärkeimpänä vaaliteemana ja kertoo äänestävänsä Trumpia.
– Myynti on laskenut paljon, 40 prosenttia vain kolmessa vuodessa. Se on valtavaa. Monet ihmiset jotka ostivat ennen 100 dollarin pulloja, sanovat nyt että voisitko näyttää jotain mikä maksaa 75 dollaria, Miner kertoo.
– Meidän täytyy saada Trump takaisin. Muuten olemme pahoissa vaikeuksissa.
Miner valittaa myös kodittomuudesta, joka on hänen mukaansa yleistynyt paljon Renon keskustassa.
Abortti ja maahanmuutto
Varastotyöntekijä ja ammattiliiton jäsen Christina Pixton, 39, puolestaan ei aio äänestää Trumpia. Hän sanoo Trumpin olevan naisia vastaan.
– Trump ja hänen puolueensa ovat kaikkien näiden aborttikieltojen kannalla, Pixton sanoo ja toteaa Trumpin vastustavan myös ammattiliittoja ja palkansaajia ja olevan rikkaiden puolella.
– Jos Trump voittaa, pelkään että suuryritykset saavat vapaat kädet sen suhteen miten ne kohtelevat työntekijöitään.
Asianajaja ja entinen merijalkaväen sotilas Larry McCullough, 74, pitää puolestaan maahanmuuttoa tärkeänä teemana ja aikoo äänestää Trumpia.
– Edessä on massakarkotuksia, pitivät demokraatit siitä tai ei. Sen täytyy tapahtua, koska emme ole kutsuneet niitä ihmisiä tänne.
Josh Morris, 40-vuotias myyntipäällikkö, taas näkee että vaaleissa on kyse demokratian tulevaisuudesta.
– Diktatuuri pelottaa minua. Mielestäni tässä maassa on ilmassa äärimmäisen vaarallista retoriikkaa.