Ukraina pyrkii tänään Euroopan johtajien tuella hilaamaan Yhdysvaltoja takaisin Euroopan kannalle, arvioi STT:lle Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja joukko Euroopan johtajia tapaavat maanantai-iltana Washingtonissa. Tapaamisessa on tarkoitus käsitellä rauhan saamista Ukrainan sotaan.
Trump tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin perjantaina Alaskassa. Pesun mukaan Yhdysvaltain positio liikkui tuolloin muutaman askeleen Venäjän suuntaan, ja se haluttaisiin nyt hilata takaisin kohti länttä. Johtajien odotetaan keskustelevan muun muassa Venäjän aluevaatimuksista ja Ukrainalle tarjottavista turvatakuista.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen mukaan tilanne muistuttaa aikaa ennen kesäkuun Naton huippukokousta, jolloin pelättiin Trumpin heittävän Ukrainan bussin alle. Kokouksen jälkeen Trump kuitenkin puhui hyvin paljolti samaa kieltä Euroopan johtajien kanssa. Mieli vaikuttaa jälleen muuttuneen Putinin kanssa käydyn tapaamisen jälkeen.
– Siitähän puhutaan, että Trumpin mielialaan vaikuttaa poikkeuksellisen paljon se, kenen kanssa hän on viimeksi keskustellut, Teivainen sanoo STT:lle.
– Varmaankin Venäjän ulkopolitiikan johdon piirissä mietittiin Naton huippukokousta, että miten eurooppalaiset onnistuivat mielistelemään ilmeisen onnistuneesti Trumpia. Vaikuttaa siltä, että nyt Putin onnistui jossain määrin samaan tapaan.
Helmikuun katastrofi halutaan välttää
Zelenskyi vieraili Valkoisessa talossa viimeksi helmikuun lopussa. Tuolloin Zelenskyin, Trumpin ja Yhdysvaltain varapresidentin J.D. Vancen tapaaminen kärjistyi ilmiriitaan televisiokameroiden edessä. Pesun mukaan Ukrainan intresseissä on maanantaina välttää vastaava julkinen katastrofi.
– Halutaan pitää Ukrainan ja Yhdysvaltain suhteet rakentavina, etteivät ne kriisiydy samalla tavalla, miten lopputalvesta kävi, Pesu sanoo.
Joukko Euroopan johtajia on Pesun mukaan paikalla Ukrainan taustatukena. Pesu kuvailee heidän vastuutaan ja merkitystään suureksi. Ensinnäkin, Ukraina liittolaisineen painottanee Trumpille, että aselepo olisi välttämätön rauhanneuvottelujen aloittamiseksi.
Pöydälle pyritään varmaan nostamaan myös Yhdysvaltain jo aikaisemmin väläyttelemät venäläisen energian ostajiin kohdistettavat sanktiot. Euroopan intresseissä on varmasti myös keskustella siitä, miten Yhdysvallat osallistuisi Ukrainalle tarjottaviin turvatakuisiin.
Pesun mukaan lännen tulisi pitää mielessä, miten tilannetta voitaisiin ohjata aidosti Ukrainalle suotuisempaan suuntaan.
– Riski on, että Venäjän asema suhteessa Ukrainaan koko ajan vahvistuu. Jonkin ajan päästä Ukraina voi olla pakotettu miettimään paljon huonompia ratkaisuja mitä nyt.
Tilanne on epämukava Euroopan johtajille, joille Ukrainan alueiden luovuttaminen Venäjälle ei ole helppo pala nieltäväksi. Teivainen arvioi, että eurooppalaisten Nato-johtajien näkemykset alueluovutusten suhteen eroavat Trumpin näkemyksistä, mutta julkisuuteen asiaa ei korosteta.
Euroopassa haluttaisiin ensin aselepo, mutta Trump havittelee välitöntä rauhaa. Suora verbaalinen konflikti Trumpin kanssa halutaan välttää.
– Eroa ei ole haluttu korostaa, koska on todettu, että Trumpille kun sanoo ikävästi, sillä voi olla myös haitallisia seuraamuksia, Teivainen arvioi.
– Todennäköisesti eurooppalaiset johtajat ovat enemmän huolissaan Trumpin viimeaikaisesta toiminnasta ja linjauksista kuin mitä he julkisesti sanovat ääneen, hän lisää.
Venäjällä ei tarvetta myönnytyksiin
Teivaisen mukaan näyttää siltä, että Venäjän ehdot Ukrainan suhteen eivät ole juuri muuttuneet. Ainoastaan Euroopan ja Yhdysvaltojen antamat turvatakuut ovat asia, johon Venäjä näyttää suhtautuvan hyväksyvämmin.
Venäjällä ei ole syytä olla myöntyvä osapuoli, kun sen asema Ukrainan taistelukentillä on tällä hetkellä niin vahva.
– Tosiasiahan on, että usein tämän tyyppisissä tilanteissa kaikilla tuntuu olevan todella tiukkoja ehtoja, kunnes tulee se viimeinen hetki, jolloin niistä joustetaan, Teivainen sanoo.
– Mutta ei ole näköpiirissä, että Venäjä olisi joustamassa etenkään siitä periaatteesta, että Ukrainan pitää luovuttaa Venäjälle alueita.
Jotta Venäjä olisi aidosti halukas tulemaan länttä vastaan puolitiehen ja joustamaan tavoitteitaan, tulisi Venäjän Pesun mukaan ajatella, että sodan jatkamisesta olisi sille merkittävää haittaa.
– Mutta yleiskuva ei näytä siltä, että Venäjän tarvitsisi tällaisia myönnytyksiä tällä hetkellä tehdä. Tai ainakaan julkisuuteen ei ole tullut mitään sellaisia syitä tai tekijöitä, hän sanoo.
Painostaako Yhdysvallat Ukrainaa vai Venäjää?
Pesun mukaan myöskään Ukrainan asema ei ole niin epätoivoinen, että sen täytyisi hyväksyä rauha millä tahansa Yhdysvaltain ja Venäjän sanelemilla ehdoilla. Pesu huomauttaa, että rintamatilanne ei ole Ukrainan näkökulmasta katastrofaalinen ja Ukrainalla on takanaan sotilaallista tukea Euroopasta.
– Onhan se tietysti sodan yleisasetelman kannalta huono, jos Yhdysvallat kääntyisi takaisin siihen asetelmaan, jossa se painostaisi Ukrainaa Venäjän sijasta. Pidemmällä tähtäimellä se kääntäisi tilanteen balanssia Ukrainalle epäedulliseen suuntaan, Pesu sanoo.
Ennen maanantain tapaamisia näyttää siltä, että Trumpille tärkeintä on rauhan saavuttaminen lähes hinnalla millä hyvänsä, vaikka Ukraina joutuisi luovuttamaan suuria alueita Venäjälle.
– Jos jonkinlaiseen rauhaksi kutsuttavaan diiliin päästään, se on sulka Trumpin hattuun. Se on Trumpin kannattajien vinkkelistä lähtökohtaisesti hyvä asia, Teivainen muistuttaa.
Pesun mukaan yksi avainkysymyksistä onkin, mihin Yhdysvaltain painostustoimet kohdistuvat, jos välittömiä askeleita rauhan suuntaan ei nyt oteta. Pesu sanoo, että Yhdysvallat voi halutessaan esimerkiksi vaikeuttaa Ukrainan aseistamista.
Toisaalta Pesu uskoo nimenomaan Ukrainan aseistamisesta Naton kautta tehdyn sopimuksen rohkaisevan Yhdysvaltoja jatkamaan jonkinlaista Ukrainan tukemista.