Tasavallan presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaisissa pitämä tiukkasanainen puhe ei ole suinkaan mitään sellaista, jota ei olisi jo kuultu Suomessa.
Presidentin käyttämässä retoriikassa on nyt palattu vauhdilla vanhaan, arvioi Turun yliopiston mediatutkimuksen lehtori, FT Jukka-Pekka Puro.
Puron mielestä Niinistön puhe oli hyvin tyypillinen Kekkosen puhe.
– Puheessa oli suoria Kekkosen arvojohtajuudelle tyypillisiä ilmaisutapoja, kuten "parasta on tunnustaa tosiasiat" ja "parasta, että tunnustuksen antaa EU". Tässä tavallaan suositaan sellaista välttämättömyysretoriikkaa, jossa tosiasiat pitää tunnustaa riippumatta jopa siitä, mitä viime kädessä kansainväliset sopimukset edellyttävät.
Heti tuoreeltaan presidentin puhetta tutkineen Puron mielestä Niinistön puheesta huokuu muiltakin osin hyvin paljon sama henki kuin Kekkosen puheista.
– 60–70-lukujen Suomelle ominaista oli, että "on vain yksi vaihtoehto". Siihen aikaan se oli Neuvostoliitto. Ulkopolitiikka ikään kuin nytkin määrittää kaikki toimenpiteet myös sisäpoliittisesti.
– Lisäksi puheesta pistää silmään, että se on selvästi Niinistön omasta kynästä – sekin herättää Kekkosvaihteen. Puhe ei ole futuuripassiivisessa konditionaalissa, vaan se on selkeillä argumenteilla.
Aivan kaikilta osin Niinistön puhe ei ole vanhan toistoa.
Keskiviikkoisessa puheessaan Niinistö teki samalla jotain sellaista, mitä hän itse eivätkä hänen edeltäjänsä ole aiemmin tehneet yhtä vahvasti.
Puron mukaan Niinistö on nyt käyttänyt jopa poikkeuksellisen vahvasti sitä perustuslaillista arvojohtajuusvaltaa, joka presidentille annettiin Mauno Koiviston jälkeen.
– Hän on nimenomaan arvojohtaja. Näin vahvaa arvojohtajuuskannanottoa tällaisessa moraalisessa kysymyksessä ei äkkiseltään löydäkään Koiviston jälkeisestä Suomesta. Toisaalta emme ole olleet vastaavassa tilanteessa aikaisemmin.
JOHANNA JUUPALUOMA / LÄNNEN MEDIA
