Seinäjoen asemanseudun taideteokset tulevat valmistuttuaan olemaan merkittävä osa kaupunkikuvaa ja on hieno asia, että ne kiinnostavat kaupunkilaisia. Liittyen viimeaikaisiin Ilkka-Pohjalaisen artikkeleihin ja mielipidekirjoituksiin haluan kuitenkin tarkentaa muutamaa asiaa Juhana Moisanderin Asemalaituri 0 -teokseen liittyen.
Teosta on kritisoitu siitä, etteivät siinä näkyvät henkilöt ole seinäjokelaisia tai työssä rautateillä. Taiteilijalle teoksessa keskeistä ovat rautatieasemaan liittyvät muistot, rautatien ja Seinäjoen yhteinen historia ja rautatieasemaan liittyvät tunteet: odottaminen, jännittäminen ja kohtaaminen. Teoksessa arkistovalokuvien henkilöt ovat hahmoja, joiden taiteilija on kuvitellut joskus kulkeneen asemalla. He eivät siis edusta teoksessa omaa itseään.
Ei myöskään pidä paikkaansa, että valokuvien taustoja ei olisi selvitetty. Taiteilija pohti erilaisia kuvavaihtoehtoja ja kuvien käyttöoikeuksia selvitettiin. Taiteilija valitsi ensisijaisesti kuvia, joiden tunnelma ja henkilön läsnäolo kuvassa toimisi taideteoksessa. Esimerkiksi taksikuljettajat ovat läsnä asemalla joka päivä ja taksitolppa näkyvällä paikalla aseman edessä.
Teoksiin tulee myös ihmisiä pienestä lapsesta aikuisiin sekä yksi hevonen. Taiteilija on pitänyt näiden hahmojen läsnäoloa teoksessa sen tunnelman kannalta tärkeänä. Koska muistoja asemalta on yhtä monta kuin siellä aikaa viettäneitä henkilöitä, kuvavalintojakin olisi voinut olla yhtä monta kuin muistelijoita.
Kuvavalintoja ohjasi voimakkaasti myös teoksen tekotapa. Kontrastin on oltava tietynlainen, jotta kuva toistuu rei’itettynä. Lopullisessa teoksessa suurikokoiset kuvat näyttäytyvät hieman erilaisina eri katsantokulmista, eivätkä ole yhtä tunnistettavia kuin luonnoskuvissa
Asemalaituri 0 ei ole muotokuva tai monumentaalinen näköisteos kerran eläneistä henkilöistä edustamassa omaa itseään. Se ei ole myöskään historiallinen museonäyttely Seinäjoen rautatieasemasta. Teos on taiteilijan tulkinta annetusta aiheesta.
Teos on valittu toteutettavaksi Seinäjoen kaupungin julkisen taiteen periaateohjelman mukaisella valintaprosessilla. Kaupunki järjesti vuonna 2021 avoimen portfoliohaun, jossa etsittiin ammattitaiteilijoita toteuttamaan julkista taidetta uuteen asemakortteliin.
Kaupunki toteuttaa julkista taidetta hankkiessaan Suomen Taiteilijaseuran hyviä julkisen taiteen hankintakäytänteitä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi taideteoksen hankinnan ja valinnan avoimuutta ja monialaista asiantuntijatyöskentelyä
Asemalaituri 0 -teosta, kuten muita uudelle asemanseudulle valittuja taideteoksia, oli valitsemassa monialainen ja toimialarajat ylittävä raati. Raatiin kuului Seinäjoen kaupungin edustajia eri toimialoilta, kaupungin luottamushenkilöitä, Suomen Taiteilijaseuran nimeämä kuvataiteen asiantuntijajäsen sekä Seipark Oy:n ja rakennuttajan edustajia. Teosvalintaa on ollut siis pohtimassa laaja joukko eri alojen ammattilaisia ja se on tehty huolella.
Hakijoille annettiin taustatiedoksi Seinäjoen ja rautateiden historiaa ja tietoa aseman edustalla sijaitsevasta Heikki Varjan veistoksesta Tuolta se tulee, tuolta se tulee (1979). Veistos kuvaa rautatieläisten työn ja rautatien merkitystä Seinäjoelle. Teos siirretään rakennustöiden yhteydessä paremmalle paikalle ja valaistaan hyvin. Siinä, jos jossain, arvostus rautatieläisten työtä kohtaan näkyy. Seinäjoella siis on jo hieno rautatieläisten muistomerkki.
Julkinen taide voi tuoda rakennukseen sisältöä, joka kytkee sen paikkaan ainutlaatuisella tavalla. Julkinen taide lisää kaupunkitilan erityisyyttä, esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja se voi toimia kaupungin vetovoimatekijänä. Se on ylpeyden aihe ja maamerkki. Asemalaituri 0 ja muut asemanseudun teokset muodostavat upean kokonaisuuden, jossa kaikki nämä toteutuvat.
Elina Teitti
ts. taidekuraattori
Seinäjoen taidehalli