Solisti Timo Kotipellon ääni on Stratovariuksen tunnusomaisin piirre. Rytmikorjaamon lavalla suurimman huomion keräsi rennon letkeästi soittanut basisti Lauri Porra. KUVA: ANNE PUUMALA
2000-luvun taitteessa yläkoulussa oli farkkuliivien kangasmerkeissä laskien kolme yhtyettä yli muiden. Children of Bodom, In Flames sekä Cradle of Filth. Sitten oli myös Stratovarius, jonka nimeä kukaan teinihevareista ei näin julkisesti tunnustanut, mutta jota kaikki kuuntelivat.
Haluatko jatkaa lukemista?
Tilaa I-P Digi ensimmäiset 3 kk vain 9,90 €
Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa
Näköislehdet ja arkisto
Galleriat, videot ja live-lähetykset
Podcastit, pelit ja koulutukset
Päivittäiset uutiset sähköpostiisi
Tilaajaedut