Sudanissa viikonloppuna puhjenneissa väkivaltaisuuksissa on riski laajeta sisällissodaksi, arvioi Tiina Kukkamaa-Bah, rauhanvälitysjärjestö CMI:n Saharan eteläpuolisen Afrikan tiimin päällikkö.
Konfliktissa vastakkain ovat Sudanissa valtaa pitävän Abdel Fattah al-Burhanin johtamat maan asevoimat, sekä Mohamed Hamdan "Hemeti" Daglon komentamat puolisotilaalliset RSF-joukot. RSF nousi janjaweed-taistelijoiden keskuudesta, jotka aikanaan surmasivat Darfurin alueella kymmeniätuhansia ihmisiä.
Kukkamaa-Bah luonnehtii tilannetta "hirvittäväksi": Taisteluita käydään keskellä pääkaupunki Khartumin asuinalueita, jossa siviilikansalaiset ovat joutuneet sijaiskärsijöiksi.
– Sotilastukikohdat, lentokenttä ja kaikki kohteet joissa taisteluita käydään, ovat keskellä kaupunkia, Kukkamaa-Bah sanoo.
– Tilanne on siellä nyt erittäin vaarallinen. Sähkö näyttää olevan pitkälti poikki, vedet ovat poikki, kaupat ovat kiinni. Ei ole selvää, onko ihmisillä edes mitään varastoja kotonaan.
Taisteluita on käyty myös muualla kuin pääkaupungissa. Yhteensä ainakin sadan siviilin on kerrottu kuolleen.
Vallankaappauksen tekijät päätyivät keskinäiseen taisteluun
Taisteluiden juuret juontavat neljän vuoden taakse.
Huhtikuussa 2019 armeija syöksi presidentti Omar al-Bashirin vallasta monta kuukautta kestäneiden mielenosoitusten jälkeen. Autoritäärisesti maata hallinnut al-Bashir oli itsekin noussut valtaan vallankaappauksella 30 vuotta aiemmin.
– Kansannousu toi valtavia toiveita Sudanin uudelle suunnalle ja valoisalle tulevaisuudelle. Mutta viimeiset neljä vuotta ovat olleet hyvin vaikeita, Kukkamaa-Bah sanoo.
Kesällä 2019 Sudanissa sovittiin siirtymävaiheen hallinnosta. Maahan luotiin neuvosto, jonka oli tarkoitus siirtyä sotilaiden johdosta siviilien johtoon, minkä jälkeen oli määrä järjestää vaalit.
Al-Burhan ja Daglo olivat molemmat mukana siirtymävaiheen hallinnossa. Syksyllä 2021 he kaappasivat jälleen vallan armeijalle.
Asevoimilla on pelissä myös taloudelliset intressit, Kukkamaa-Bah sanoo.
– He hallinnoivat hyvin vahvasti koko maan taloutta.
Erimielisyydet kärjistyivät taisteluiksi
Kansalaiset ovat Kukkamaa-Bah'n mukaan osoittaneet Sudanissa viimeksi kuluneiden parin vuoden ajan aktiivisesti mieltään sotilasjunttaa vastaan siitäkin huolimatta, että armeija on tukahduttanut protesteja myös väkivalloin. Myös kansainvälinen yhteisö on yrittänyt edistää siviilihallintoon siirtymistä.
Joulukuussa 2022 päästiin uuteen sopimukseen, jonka päämääränä oli siirtymä siviilihallintoon kahden vuoden sisällä.
Sotilasjohtaja al-Burhanin ja puolisotilaallisia joukkoja johtavan Daglon välit alkoivat kuitenkin kiristyä. Daglo vastusti sitä, että sopimuksen mukaan RSF-joukot olisi integroitu sotilasvoimiin.
Muitakin erimielisyyksiä on ollut. Daglo on kutsunut toissa vuoden vallankaappausta virheeksi, joka on elvyttänyt al-Bashirin hallinnon jäänteitä.
Daglo on yrittänyt myös asemoitua demokratian puolustajaksi, Kukkamaa-Bah sanoo. Hän ei kuitenkaan usko, että RSF-johtaja olisi yhtään asevoimien johtoa innokkaampi luovuttamaan valtaa siviileille.
Tällä hetkellä ei ole selvää, kumpi osapuoli taistelut lopulta aloitti, sillä molemmat syyttävät toisiaan.
Tasaväkinen asetelma viittaa taisteluiden jatkumiseen
Kukkamaa-Bah'n mukaan osapuolet vaikuttavat olevan voimiltaan aika tasaväkiset.
– Valitettavasti se osoittaa siihen, että taistelut tulevat todennäköisesti jatkumaan jonkin aikaa. Kumpikaan osapuolista ei ole millään lailla indikoinut, että he olisivat halukkaita menemään neuvottelupöytään, vaan molemmat uskovat, että he voivat nujertaa toisensa sotilaallisesti.
Yhteenotto on herättänyt pelkoa konfliktin leviämisestä paitsi Sudanin rajojen sisällä myös niiden ulkopuolelle. Kukkamaa-Bah'n mukaan riskejä nähdään esimerkiksi rajanaapureiden Eritrean ja Etiopian kanssa, joilla on myös keskinäiset, Tigrayn kriisiin liittyvät ongelmansa.
– Alueella kaikki on niin integroitunutta ja keskinäisriippuvuudessa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen niin valtavasti.
"Kansainvälisen yhteisön taloudellinen vipuvarsi on aika lyhyt"
Kukkamaa-Bah pitää kansainvälisen yhteisön keinoja painostaa osapuolia neuvotteluihin varsin vähäisinä.
– Sudan on muutenkin ollut sanktioiden alla, joita on vasta alettu purkaa. Kansainvälisen yhteisön taloudellinen vipuvarsi on ainakin aika lyhyt.
Sudanin historiassa sotilasvallankaappauksia ja vallankaappauksen yrityksiä on ollut lukuisia, Kukkamaa-Bah huomauttaa. Nyt tavoite siviilien johtamasta demokraattisesta Sudanista on taas entistä kauempana.
– Nyt ollaan takaisin nollapisteessä, Kukkamaa-Bah sanoo.
Hän toivoo, että jossain vaiheessa päästään miettimään, mikä vuonna 2019 alkaneessa prosessissa meni vikaan ja olisiko jotain voinut tehdä toisin.
– Jos päästään jossain vaiheessa rakentamaan jonkinlaista transitiota, sitä ei voi jatkaa samalla tavalla kuin viimeksi, vaan täytyy ottaa opiksi.
----
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.