"Älä pilaa lapsen joulua". Näin kirjoitti Ilkan ja Pohjalaisen politiikan toimittaja Marja Tyynismaa muutama vuosi sitten joulukolumnissaan.
Kirjoittaja lähettää tekstillään tärkeän viestin jokaiseen joulua viettävään talouteen. Kirjoitus oli tuon joulun luetuimpia juttuja.
Suuren suosion vuoksi julkaisemme jutun uudelleen, jotta lukijat voivat pysähtyä tekstin ajattoman sanoman äärelle.
Kolumni on julkaistu 23. joulukuuta 2013.
Kolumni: Älä pilaa lapsen joulua
Tiedättekö, mikä on tähän aikaan vuodesta taatusti typerin mahdollinen yhdistelmä?
Totta, se on viina ja joulu.
Örveltävä joulupukki, sohvalle sammunut isä tai viinilasin kanssa ympäri kotia kuljeskeleva äiti eivät ole niitä muistoja, joita lapselle soisi joulusta jäävän.
Ehkäisevä päihdetyö (EHYT ry) selvitti nettikyselyllä nuorten käsityksiä joulusta ja alkoholinkäytöstä. Vastaajia oli nelisentuhatta, heistä kaksi kolmesta alle 14-vuotiaita eli aivan lapsia vielä.
Tuloksista ei selittelyn varaa löydy.
Vain 14 prosenttia nuorista/lapsista mieltää aikuisten jouluisen alkoholinkäytön edes jollain tapaa myönteiseksi. Kolmannekselle jouluna juominen on ihan sama, ja kolmannes suhtautuu siihen täysin kielteisesti.
Joulutunnelman pilaajaksi alkoholin katsoo reilu puolet kyselyyn vastanneista. Vain harvan mielestä tunnelma kohoaa, mikäli pikkasen naukkaillaan joulunvieton ohessa.
Erityisen pahalla silmällä nuoret katsovat humalahakuista juomista. Ahdistus ja pelko ovat päällimmäisiä tunteita, mikäli lähimmät aikuiset eivät pysty hillitsemään alkoholinkäyttöään juhlapyhinä.
Eihän näiden tietojen pitäisi aikuista yllättää. Kaikki me tiedämme, ettei humalainen ole kivaa katseltavaa eikä kuunneltavaa. Ei aikuiselle, mutta ei etenkään lapselle.
Siitä huolimatta iso osa aikuisista varaa juhlapyhien ajaksi lastillisen alkoholia. Se tehdään ihan vain vierasvaraksi, ruokajuomaksi tai muuten vain vapaapäivien kunniaksi.
Omituista, eikö totta?
Hätäkeskuksia työllistää jouluna väkivalta ja alkoholi. Kun aikaa yhdessäoloon on normaalia enemmän, kärjistyy tilanne herkästi nyrkeillä hoidettavaksi. Ylen määrin nautitut joulujuomat eivät yhteenottojen riskiä ainakaan pienennä.
Ensi- ja turvakotien liiton mukaan pelkästään yli sata perheväkivallan uhriksi joutunutta tai sitä pelkäävää viettää joulun turvakodissa. Useimmiten turvaan lähtevät äiti ja lapset, kotiin jää humalainen ja riehuva isä.
Turvakoteihin joulunviettoon päätyvät eivät useinkaan ole ensikertalaisia. Moni heistä hakee apua ympäri vuoden, niin juhlasesonkina kuin normaalina viikonloppunakin.
Jouluna odotukset ovat kuitenkin korkealla. Jospa nyt syötäisiin jouluateria ilman riitaa, jaettaisiin lahjat sulassa sovussa ja mentäisiin nukkumaan ihan oikeasti, ei sammuttaisi olohuoneen sohvalle. Jouluna pinnaa venytetään pikkasen pidemmälle, ja se voi koitua monelle kohtaloksi.
Turvakodeista korostetaan, ettei tilanteen kärjistymistä kannata odottaa liian pitkään. Apua on syytä hakea jo ennen ensimmäistä nyrkiniskua. Jokainen väkivallan kohteeksi joutunut tietää, koska aletaan lähestyä räjähdysvaaraa.
Anna lapselle raitis joulu -kampanja käynnistyi jo 16:tta kertaa. Kampanja muistuttaa, että hyvän joulun takuumies on turvallinen aikuinen. Sellainen, jota lapsen ei tarvitse pelätä.
Joulun perinteet ovat niitä, jotka siirtyvät kodeista koteihin ja sukupolvilta sukupolville. Kukapa meistä haluaisi, että omat lapsenlapset viettäisivät jouluaan peläten humalassa heiluvia ja väkivaltaisia vanhempiaan.
Kun jouluanne vietätte, älkää unohtako perheen pienimpiä. Joulu on lasten juhla, eikä sitä pidä humalaisen aikuisen pilata.
MARJA TYYNISMAA
Kirjoittaja on politiikan toimittaja.