Argentiinassa vuoden päätteeksi ylimääräiseen istuntoon kutsuttu kongressi sai eteensä satojen asetusten ja lakiehdotusten nivaskat otsikoilla Välttämättömyyden ja kiireellisyyden asetus sekä Laki argentiinalaisten vapauden perustasta ja lähtökohdista.
Komealta kalskahtavien nimien taakse kätkeytyvät laajamittaiset ja syvät uudistushankkeet, joita moottorisaha kädessä kampanjoinut tuore presidentti Javier Milei pitää välttämättöminä. Hän haluaa sahata valtion ohjaavan käden irti taloudesta muun muassa purkamalla vuokrasäännöstelyä, yksityistämällä valtionyhtiöitä, uudistamalla vaalijärjestelmää ja rajoittamalla lakko-oikeutta.
Laki kaavailee kahden vuoden pituista ja tarvittaessa jatkettavaa taloudellista poikkeustilaa, joka siirtäisi lainsäädäntövaltaa kongressilta presidentin käsiin. Asetuspaketti tuli jo voimaan viime vuoden viimeisenä arkipäivänä, mutta Argentiinan korkein oikeus aikoo ottaa sen pykälät perustuslakitarkasteluun helmikuussa.
Tammikuussa työtuomioistuin jäädytti päätöksellään osan toimista, kuten esimerkiksi työntekijän koeajan ja äitiysvapaan lyhentämiset.
Osa argentiinalaisista toivoo Milein sahan leikkaavan kiinni kunnolla. Protesteja on jo nähty, ja maan suurin ay-keskusjärjestö aikoo järjestää yleislakon tammikuun lopulla.
Ulkomailla sen sijaan esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, ongelmamaa Argentiinan suuri velkoja, tuntuu suhtautuvan Milein politiikkaan varovaisen toiveikkaasti.
Muistuttaa Bolsonaroa ja Trumpia
Latinalaiseen Amerikkaan perehtyneen professorin Teivo Teivaisen mukaan anarkokapitalistiksi tai äärilibertaariksi luonnehditulla Mileilla on edessään jotain samaa kuin samantyylisillä ohjelmilla valtaan päässeillä puolueilla tai johtajilla muissa maissa.
– Osa äänestäjistä on antanut vähän niin kuin protestiäänen, että nyt pois tämä vanha korruptoitunut politiikka ja tilalle uusi johtaja – Milein tapauksessa vielä tavanomaista rockhenkisempi tyyppi, Teivainen Helsingin yliopistosta kuvailee.
Hänen mukaansa ratkaisevaa onkin nyt se, miten erityisesti köyhien protestiäänestäjien tuki presidentille kestää sen, että monet uudistukset iskevät heidän omaan arkeensa ja toimeentuloonsa.
– Uudistuksissa vahvistetaan kuitenkin aika paljon omistajien ja yritysten asemaa, Teivainen muistuttaa.
Hänen mukaansa vertailukohtina tulevat lähinnä mieleen Brasilian entinen presidentti Jair Bolsonaro tai Yhdysvalloista Donald Trump, vaikka Mileiltä puuttuukin kahden ensiksi mainitun viljelemä uskonnollisiin arvoihin vetoaminen. Myös Suomessa perussuomalaisten ja hallitusohjelman ympärillä käydyssä keskustelussa on ollut, huomattavista eroista huolimatta, jotain samaan kuin Argentiinassa, Teivainen lisää.
Devalvaatio ja isompia seteleitä
Jos Argentiinan parlamentti eli kongressi torppaa Milein uudistukset, presidentti on uhannut järjestää niistä neuvoa-antavan kansanäänestyksen. Hänen mukaansa 75 prosenttia kansasta tukee presidentin esityksiä.
– Kansanedustajat saavat sitten selittää, miksi kongressi vastustaa jotain, joka on hyväksi ihmisille, Milei ennakoi.
Hän voitti presidentinvaalien toisen kierroksen noin 56 prosentin ääniosuudella, mutta kongressissa Milein La Libertad Avanza (vapaus edistyy) -puolueella on vain 40 edustajaa 257-paikkaisessa alahuoneessa ja seitsemän 72-paikkaisessa senaatissa.
Teivaisen mukaan onkin vaikea arvioida, kuinka laajaa Milein politiikan kannatus lopulta on. Huomionarvoista on kuitenkin se, että heti vaalien jälkeen Milei vaikutti perääntyvän kaikkein rajuimmista kampanjapuheistaan lähestyäkseen Argentiinan perinteistä bisnesoikeistoa.
– Se on tehnyt niistä (uudistuksista) helpommin pureskeltavia laajemmalle joukolle oikeistoa ja keskustaoikeistoa, Teivainen kuvailee.
Uudistuksista monet voivat hänen mukaansa siten mennä läpi. Sen sijaan esimerkiksi Milein lupauksesta siirtyä pesosta Yhdysvaltain dollariin Argentiinan virallisena valuuttana sekä aikeesta lakkauttaa maan keskuspankki on ainakin toistaiseksi luovuttu.
Ensi töikseen Milein hallinto devalvoi peson arvoa 54 prosenttia suhteessa dollariin – päätös, jota esimerkiksi IMF kehui.
Teivaisen mukaan dollarin vaihtokurssi, tai paremminkin useat kurssit, ovat 140 prosentin inflaatioista kärsivässä maassa tärkeä asia ja virallista sekä epävirallista kurssia lähentänyt devalvaatio saattoi tukea Milein suosiota. Silti inflaatio pakottaa Argentiinaan ottamaan käyttöön uudet 20 000:n ja 50 000 peson setelit, kun aiemmin suurin seteli oli arvoltaan 2 000 pesoa.
Rukkaset BRICS-maiden ryhmälle
Ulkopolitiikassa Milei on perunut aikeet Argentiinan liittymisestä BRICS-maiden ryhmään. Vaikka hän on aiemmin vannonut, ettei halua olla missään tekemisissä kommunistisen Kiinan kanssa, valintansa jälkeen Milein Kiinaa koskevat lausumat ovat olleet selvästi maltillisempia.
Argentiina myös ilmoitti YK:n ilmastokokouksessa Dubaissa maan pysyvän Pariisin ilmastosopimuksessa, vaikka Milei on sanonut pitävänsä ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä huijauksena.
Kotimaassa Milei on varustautunut kohtamaan protestit politiikkaansa vastaan määräämällä uusia sanktioita mielenosoituksiin osallistumisesta ja muun muassa sälyttämällä niiden aiheuttamia poliisikuluja protestoijille itselleen. Argentiinassa ihmisoikeustoimijoita hiljattain tavannut Teivainen kertoi tunnelman kuitenkin olleen sellainen, etteivät pahimmat pelot ihmisoikeuksien rajoituksista vaikuta olevan toteutumassa.
Vaikka Argentiinalla on vuosikausien kokemukset sotilasjuntista, ei Milei esimerkiksi Bolsonaron tapaan ole haikaillut takaisin sotilasvaltaan, Teivainen kertoo. Sen sijaan Milein ideologinen lähtökohta on ollut libertaarinen valtionvastaisuus.
Presidentti on itse myöntänyt, että edessä ovat vaikeat ajat ennen kuin talouden tilanne helpottaa. Teivaisen mukaan esimerkiksi luottoluokittajat ovat varoittaneet, että poliittisten ja yhteiskunnallisten levottomuuksien riski on yksi suurimmista vaaroista lähitulevaisuudessa.
Milein itsensä mukaan hänen uudistustensa vastustajat kärsivät eräänlaisesta Tukholma-syndroomasta.
– He ovat ihastuneet (yhteiskunta)malliin, joka köyhdyttää heidät, presidentti sanaili.
- - - - -
Lähteinä myös AFP, Infobae, MercoPress, Teletrader News