Tulevana lauantaina Seinäjoki Areenalla kisataan Keppihevosten Suomenmestaruudesta. Kymmenvuotispäiväänsä viettävä tapahtuma on tuottajien Tiina Aikion ja Vilma Virtasen mukaan kehittynyt vuosien aikana merkittävästi.
– Kaikkein selkein kehitys on tapahtuman kasvu kymmenistä kävijöistä miltei kahteentuhanteen kävijään, Aikio tiivistää.
Keppihevosten SM-kilpailut on järjestetty Seinäjoella vuodesta 2018 lähtien. Koronan vuoksi muutama vuosi jäi väliin, joten nämä ovat neljännet kilpailut Seinäjoella.
– Seinäjoki on ottanut Suomen keppihevosyhteisön niin avosylin vastaan, että on vaikea kuvitella SM-kilpailuja järjestettävän muualla. On ilo tulla paikkaan, jossa meitä ja erikoista harrastustamme arvostetaan kuin mitä tahansa muuta urheiluharrastusta, Aikio kehuu.
Kilpailijoita 15 eri maasta
Keppihevosten Suomenmestaruuskilpailut on maailman suurin keppihevostapahtuma ja vuoden suurimpia nuorten tapahtumia Seinäjoella. Viime vuonna kävijöitä oli noin 1500, ja samaa määrää odotetaan tänäkin vuonna.
Seinäjoelle kilpailemaan tullaan ulkomailta saakka. Kilpailijoita tulee viidestätoista eri maasta, kuten Saksasta, Puolasta ja Itävallasta.
– Suomi on ensimmäinen maa, jossa keppihevosharrastus on järjestäytynyttä ja tavoitteellista. Muualla maailmassa ei järjestetä tämän kokoluokan tapahtumia harrastajien kesken. Suomessa on myös perustettu ensimmäinen rekisteröity keppihevosyhdistys, mikä on luonut hyvän pohjan lajin kehittymiselle, Aikio avaa.
Treeniin panostetaan
SM-kilpailuissa lajeina ovat tänä vuonna koulu-, este- ja lännenratsastus. Kilpailulähtöjä tapahtumassa on 300. Kilpailijoiden ikä vaihtelee 10–30 vuoden välillä.
– Keppihevosharrastus ovat ennakko-oletuksista huolimatta laji, jota on vaikea lopettaa siihen kerran hurahdettuaan. Yleensä ratsastuslajien huiput ovat yli 20-vuotiaita, pitkään harrastaneita ja kovaa treenanneita kilpailijoita, Aikio kertoo.
Virtasen mukaan harrastus vaatii hyvää kestävyyskuntoa ja kehonhallintaa.
– Monet keppihevosurheilijat kiinnittävät nykyisin huomiota fysiikkatreeniin ja kehonhuoltoon esimerkiksi käymällä hierojalla.
Hevosia sukista tonniin
Isossa roolissa harrastuksessa on myös käsillä tekeminen. Monet harrastajista valmistavat itse hevosia ja niiden varusteita.
– Aktiivista työaikaa hevosen tekemiseen kuluu usein 8–24 tuntia. Erilaisten valmistustekniikoiden vuoksi hevosten ulkonäkö ja valmistusaika vaihtelee kuitenkin paljon, Aikio avaa.
Keppihevosmarkkinoilla brändillä on väliä. Kysyttyjen tekijöiden hevosia voi joutua jonottamaan kuukausia, ja hinta on korkea.
– Jos haluaa tietyn valmistajan hevosen, voi hinta olla lähemmäs tuhat euroa. Hyvän keppihevosen voi kuitenkin saada alle satasella, ja harrastaa voi myös isän villasukasta tehdyllä hevosella, Aikio painottaa.
Hyväksyvä ilmapiiri
Aikio ja Virtanen ovat itse mukana keppihevosharrastuksessa. Molemmilla leikkiminen syventyi urheiluksi, blogin, nettisivujen ja videoiden tekemiseksi sekä sittemmin järjestötoiminnaksi ja SM-kisojen tuottamiseksi.
Aikio ei enää ratsasta tai valmista keppihevosia, vaan on osa yhteisöä tapahtumajärjestämisen kautta. Parasta lajissa on hänen mukaansa avoin ilmapiiri ja monenkirjava yhteisö.
– Iso osa harrastajista on kokenut elämänsä aikana kiusaamista. Yhtenä harrastuksen kärjistä onkin ottaa kaikki mukaan ja hyväksyä jokainen sellaisena kuin on, Aikio kertoo.
Mitä ja missä?
Keppihevosten Suomenmestaruuskilpailut Seinäjoki Areenalla 17.6. klo 10.
Kilpailujen lisäksi ohjelmanumeroita, myyntialue sekä Taidolla! -rata.
Liput voi ostaa ennakkoon Tiketistä tai paikan päällä ovelta.
